Putinin Venäjä tunnustaa Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden

Venäjän presidentti Vladimir Putin. LEHTIKUVA/AFP 

Venäjän presidentti Vladimir Putin on suorassa televisiolähetyksessä allekirjoittanut asetuksen, jolla hän tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden. Hän toivoi, että Venäjän parlamentti ratifioisi sopimukset nopeasti.

Samalla Putin allekirjoitti ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset Luhanskin ja Donetskin kansantasavaltojen kanssa. Sopimukset mahdollistavat myös sotilaallisen avun "kansantasavalloille"

Venäjän presidentti Vladimir Putin on kertonut Saksan liittokanslerille Olaf Scholzille ja Ranskan presidentille Emmanuel Macronille aikovansa tunnustaa Itä-Ukrainan Luhanskin ja Donetskin separatistialueiden itsenäisyyden.

Tunnustamisaikeista ovat kertoneet muun muassa uutistoimistot Tass ja AFP.

Putin keskusteli Scholzin ja Macronin kanssa tänään puhelimessa. Sekä Scholz että Macron on Kremlin mukaan ilmaissut pettymystään siitä, että Putin on päättänyt tunnustaa separatistialueiden itsenäisyyden.

Niin sanotut Donetskin kansantasavalta ja Luhanskin kansantasavalta ovat itse julistautuneet itsenäisiksi. Separatistihallintoja ylläpitää tosiasiassa Venäjä.

Luhanskin aluetta johtava Leonid Pasetshnik ja Donetskin separatistijohtaja Denis Pushilin esittivät maanantaina Putinille pyynnön alueidensa itsenäisyyden tunnustamiseksi. Separatistijohtajien lausunnot esitettiin valtiollisen venäläisen uutistoimisto RIA Novostin mukaan Rossija24-uutiskanavalla.

Pushilinin mukaan itsenäisyyden tunnustaminen voisi mahdollisesti estää siviiliuhrien syntymisen. Pushilin syyttää Ukrainan suunnittelevan hyökkäystä, mutta Ukraina on kiistänyt väitteet jyrkästi.

Donetskin separatistijohtaja pyysi Putinia myös harkitsemaan mahdollista ystävyyssopimusta alueen kanssa. Sopimukseen kuuluisi puolustusyhteistyötä.

Separatistijohtajien pyyntöjä käsiteltiin Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksessa, joka esitettiin Venäjän valtiontelevisiossa. Lähetys ei ollut suora.

Putin kertoi turvallisuusneuvoston kokouksessa, että "tavoitteena on kuunnella kollegoita ja määritellä seuraavat askeleet" ottaen huomioon separatistijohtajien vetoomukset.

Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014 ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa. Venäjän tukemat separatistit ovat sotineet ukrainalaisjoukkoja vastaan jo kahdeksan vuoden ajan. Sodan vuoksi on saanut surmansa yli 14  000 ihmistä ja yli 1,5 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa.

Venäjän on pelätty nyt suunnittelevan uutta hyökkäystä Ukrainaan. Suurvalta on koonnut Ukrainan läheisyyteen mittavan määrän sotilaita ja raskasta sotakalustoa.

Viime aikoina tulitaukorikkomuksien määrä on lisääntynyt merkittävästi Itä-Ukrainassa.

Länsimaissa on pelätty Venäjän yrittävän oikeuttaa hyökkäyksen Ukrainaan valheellisten väitteiden avulla. Suurvallan uskotaan muun muassa voivan lavastaa ukrainalaishyökkäyksiä tekosyynä sodalle.

Venäjän asevoimat väitti maanantaina surmanneensa viisi ukrainalaista, jotka olivat yrittäneet tunkeutua Venäjälle Ukrainasta käsin. Yhteenoton väitetään tapahtuneen aamulla lähellä Rostovin alueella sijaitsevaa kylää. Venäjän mukaan surmansa saaneet henkilöt olivat sabotoijia.

Ukraina on kiistänyt venäläisväitteet.

Aiemmin maanantaina Venäjä puolestaan väitti, että Ukrainan puolelta laukaistu ammus olisi tuhonnut Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n käytössä olleen rajavartioaseman Rostovin alueella Venäjän puolella rajaa.

Ammuksen kerrotaan osuneen noin 150 metrin päässä rajalta sijainneeseen rakennukseen aamulla kello 9.50 paikallista aikaa. FSB tiedotti asiasta venäläisille uutistoimistoille.

RIA Novostin mukaan uhreja ei ollut.

Kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksessa FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov puolestaan sanoi Venäjän turvallisuuspalvelun "tuhonneen" viime yönä kaksi sabotaasiryhmää, jotka olivat pyrkineet Venäjälle Ukrainasta käsin. Lisäksi hän väitti venäläisten ottaneen yhden ukrainalaissotilaan kiinni.

Ukraina kiistää väitteet siitä, että ukrainalaisia sotilaita olisi mennyt rajan ylitse Venäjän puolelle. Maan sisäministeriön edustajan mukaan yksikään ukrainalaissotilas ei ole myöskään saanut maanantaina surmansa.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba vuorostaan listasi tviitissään liudan asioita, joita Ukraina ei ole tehnyt venäläisväitteistä huolimatta.

Kuleban mukaan Ukraina ei ole esimerkiksi hyökännyt Donetskiin tai Luhanskiin eikä lähettänyt sabotoijiaan tai panssaroituja kuljetusajoneuvoja Venäjän rajan ylitse. Maa ei ole myöskään ampunut tykistötulta venäläisalueille tai Venäjän rajanylityspaikalle.

"Ukraina ei myöskään suunnittele mitään tällaisia toimia. Venäjä, pysäyttäkää valhetehtaanne nyt", hän kirjoitti.

Ukraina pyysi maanantaina, että YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuisi pikaisesti käsittelemään Venäjän mahdollisen hyökkäyksen uhkaa. Ukraina pohjaa pyyntönsä liki 30 vuotta sitten luvattuihin turvallisuustakuisiin.

Pyynnön esitti ulkoministeri Kuleba, joka kertoo toimineensa maan presidentin Volodymyr Zelenskyin pyynnöstä.

Kuleba kertoi asiasta tviitissä, jossa hän viittaa vuonna 1994 laadittuun niin kutsuttuun Budapestin muistioon. Siinä Yhdysvallat, Britannia ja Venäjä lupasivat Ukrainalle turvallisuustakuut vastineeksi siitä, että Ukraina liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.

Ulkoministerin mukaan YK:n turvallisuusneuvoston pitäisi keskustella kiireisistä tilanteen liennytykseen tähtäävistä toimista sekä käytännöllisistä askelista Ukrainan turvallisuuden takaamiseksi.