Hallitus säästää vanhuksista
Hallitusohjelmaan kirjatusta päiväkotien ryhmäkoon suurentamisesta on noussut suuri meteli.
Barrikadeilla on sen sijaan ollut kovin hiljaista vanhusten puolesta, vaikka hallitusohjelmassa väljennetään myös tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien henkilömitoitusta. Se tarkoittaa vähemmän hoitajia per vanhus.
Säästöksi on laskettu jopa 100 miljoonaa euroa.
Edelleen hallitus aikoo korottaa asiakasmaksuja pitkäaikaisen laitoshoidon, palveluasumisen, kotipalvelun ja muiden palveluiden asiakkailta. Maksut myös yhtenäistetään valtakunnallisesti.
Vanhusten laitoshoidossa tulee säästöä 190 miljoonaa euroa ja terveyskeskusten ikääntyneiden vuodeosastohoidosta 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnan kustannuksia siirtyy yhä enemmän vanhukselle itselleen tai valtiolle, jos asukas muuttaa palvelutaloon, johon saa Kelan tukea.
Samaan syssyyn hallitus aikoo ”tarkistaa” henkilöstön määrittelyä: hoitotyöntekijän asemaan kuuluviksi laskettaisiin jatkossa nykyistä väljemmin myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, oppisopimuskoulutettavat ja jopa ilman alan ammatillista koulutusta olevat henkilöt.
Laki ei enää määrittele koulutusvaatimusta, yksityiskohtaisista kelpoisuusehdoista luovutaan ja sen sijasta korostetaan tehtävään valittavan osaamista.
Hallitus purkaa normeja myös siten, että palveluja ohjaavat jatkossa lait ja asetukset, eivät enää suositukset. Hallitusohjelmassa puhutaan suorastaan ”suurpiirteisestä ohjauksesta”.
Toiminnassa ja valvonnassa aletaan ylipäätään katsoa enemmän tuloksia kuin resursseja kuten rahoja, rakennuksia tai henkilöstöä.
Kuntien kannalta on varmaankin helpotus, ettei palvelusuunnitelmia tehdä enää kaikille, vaan tarpeiden mukaan. Tämä säästäisi kunnilta 5–15 miljoonaa euroa vuodessa.
Kiireettömien palvelujen ja hoitojen määräajoissa lisätään joustavuutta.
Ainakin 100 miljoonaa euroa säästyy siitä, kun kuntien pitää alkaa ohjata tekonivel-, sydän-, kaihi- ja muita leikkauspotilaita alueellisesti keskitettyihin yksiköihin eli sairaaloihin näiden osaamisen perusteella.
Vanhuksia liippaa myös erikoissairaanhoidon muutos: sairaanhoitopiiri tai vastaava alkaa saada kannustepalkkiota, jos alittaa asukaskohtaisilla kustannuksillaan maan keskiarvon.
Miltä nämä hallituksen linjaukset kuulostavat vanhusten etujärjestössä?
”Terveys- ja toimintakykyongelmat liittyvät keskimääräistä heikompaan taloudelliseen asemaan eikä ikääntyneiden ihmisten terveyseroja ole kyetty kaventamaan. On huolestuttavaa, jos nämä ihmiset joutuvat maksamaan korkeiden lääkekulujen lisäksi vielä enemmän”, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajan Satu Helin.
Hyvää on Helinin mielestä kotona asumisen lisääminen, kunhan palveluita ja omaishoitoa kehitetään tavoitteellisesti
Joustot henkilökunnan koulutuksessa ja määrässä ovat myös tervetulleita, jotta esimerkiksi ulkoilut sujuisivat paremmin.
”Ei 0,5 hoitajan mitoituskaan ole taannut hyvää hoitoa. Toisaalta joustot eivät saa tarkoittaa iäkkäiden väheksymistä, sillä heidän kanssaan tarvitaan monipuolista hoito-, auttamis- ja sosiaalista osaamista.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
