Tykkylumi runteli metsiin ennätystuhot
Maanomistaja Jouko Poikelan aloittama tykkysavotta kestää kesän yli. kari lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoSIMO (MT)
Kuluneen talven tykkylumituhot osoittautuivat suurimmiksi miesmuistiin. Etelä-Lapissa rankimmat tuhot ovat poikkeuksellisesti Perämeren rannikkoseudulta.
”Tykky tärveli minulta reilu 700 mottia puuta 80 hehtaarin alueelta, tämä ei enää naurata”, vaurioituneita puita Simossa korjaava Jouko Poikela kertoo.
Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohja on saanut vakuutusyhtiöiltä tähän mennessä jo kolmatta kymmentä arviopyyntöä tykkytuhoista.
Pelkästään Simossa puhutaan tuhansien hehtaarien tuhoalasta ja kymmenistä tuhansista kuutiometreistä vaurioitunutta puustoa.
”Tuhot ovat alueellisia ja niitä paljastuu lisää, kun metsissä liikutaan. Puustovauriot ovat keskimäärin 10 kuutiometriä hehtaarille”, metsäneuvoja Ilkka Ronkainen sanoo.
Poikela on korjannut tykyn runtelemaa puustoa moottorisahalla jo neljänä viikonloppuna, eikä urakalle näy loppua. Apuna talvikorjuukohteilla ovat moottorikelkka, reki ja lumikengät, sillä lunta on metsässä vielä reilu puoli metriä.
”Männyt katkeilivat 6–8 metrin korkeudelta, kuuset menettivät latvansa. Menetyksinä on yhden vuoden kasvu. Kuivalatvaiset tervasrosopuut jäivät tietysti pystyyn”, Poikela harmittelee.
Pahimmin vaurioituneilta kohteilta tykkypuuta on kertynyt noin 50–60 kuutiometriä hehtaarille. Poikelan metsässä tykky katkoi puustoa yhtälailla harvennetussa ja harventamattomassa metsässä.
Varttuneisiin kasvatusmetsiin metsiin tulleet vauriot harmittavat eniten. Metsävakuutus korvaa säpäleiksi menneen tukkipuun arvosta alle puolet eli noin 22 euroa kuutiolta. Tukit muuttuivat kuiduksi kertaheitolla.
Ronkainen arvioi, että alle puolet Etelä-Lapin metsistä on vakuutettu. Vakuuttamattomissa kohteissa tuhot jäävät kokonaan maanomistajan vastuulle.
Metsät kannattaa tarkastaa tuhojen varalta hankikelien aikana tai heti lumen sulamisen jälkeen.
Metsä-Lapissa tykky on runnellut puustoa etenkin korkeilla mailla noin 300 metrin korkeudessa merenpinnasta. Itä-Lapin suurin yksittäinen tuho havaittiin valtion mailla Kemijärvellä.
”Noin 30 hehtaarin metsikkö joudutaan uudistamaan mittavan tuhon takia”, Metsähallituksen tiimiesimies Jari Kantia Savukoskelta kertoo.
Keski-Lapissa Metsähallitus uudistaa kymmenkunta noin sadan hehtaarin kokoista tuhokohdetta. Tykyn runtelemaa puustoa korjataan reilulta tuhannelta hehtaarilta.
”Tämä on pahin tykkytalvi minun metsäurallani, eikä vastaavaa muista kukaan muukaan meillä työskentelevistä”, toteaa Metsähallituksen tiimiesimies Samuli Ollila Sodankylästä.
Tykyn aiheuttama puuston poistuma on Keski-Lapissa 5–10 kuutiometriä hehtaarille. Valtaosa vaurioituneesta puustosta sijaitsee vaikeakulkuisissa paikoissa. Niitä ei korjata erikseen ellei alueella hakata.
”Ötökät saavat purtavaa ja metsästäjät tulipuita”, Ollila luonnehtii.
Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa maanomistajat korjaamaan vaurioituneet männyt pois metsästä siltä osin kuin niiden määrä ylittää 20 kuutiometriä hehtaarille. Kuusella raja on 10 kuutiota.
Lain tarkoittamalla C-lämpösumman alueella vaurioituneet männyt on korjattava metsästä ja kuljetettava pois välivarastosta 15. heinäkuuta mennessä, kuuset 15. elokuuta mennessä. Lappi kuuluu alueeseen.
Lakia joudutaan pakostakin rikkomaan, sillä vaikeakulkuisille talvikorjuukohteille päästään vasta ensi talvena, Ilkka Ronkainen toteaa.
Kohteen vaikea tavoitettavuus ei ole välttämättä lain tarkoittama ylivoimainen este eli peruste korjuun lykkäämiselle tulevaan talveen.
”Ratkaisevaa on, milloin maanomistaja on saanut tiedon puustovaurioista. Mikäli tieto on saatu ajoissa, korjuu tulee tehdä lain määräaikojen puitteissa”, Suomen Metsäkeskuksen johtava esittelijä Tommi Lohi sanoo.
Ronkainen huomauttaa, että lumituhopuiden korjuun yhteydessä kannattaa teettää myös harvennushakkuut, ojitukset ja piennartiet, koska pelkkä tuhopuiden korjuu talvikohteilta ei ole yleensä kannattavaa.
Kari Lindholm
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
