Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Stora Enson Kiinan toiminnot kulkevat Neitsytsaarten kautta

    Metsäyhtiö Stora Enso kuuluu niihin liikevaihdolla mitaten 20 suurimpaan suomalaisyritykseen, joiden toiminnasta osa kulkee veroparatiisin kautta, osoittaa kansalaisjärjestöjen tutkimuslaitoksen Finnwatchin selvitys.

    20 suurimmalla yrityksellä on veroparatiiseissa kymmenkertainen määrä - 225 kappaletta - tytäryhtiötä. Kaikilla suomalaisyrityksillä on tällaisia sivuyhtiöitä on yhteensä reilu 430, kertoo Finnwatchin keskiviikkona julkaisema raportti.

    Stora Enso valmistaa Kiinassa kuluttajapakkauksia yrityksessä, jonka rahoitus on Kiinan tilastojen mukaan hoidettu Karibialla sijaitsevien Neitsytsaarten kautta.

    Metsäyhtiö omistaa Kiinassa 51 prosenttia Inpac International (Hebei) Pre-Print Packaging Co Ltd -nimisestä yrityksestä, joka tekee pakkauksia kuluttajateollisuuden käyttöön. Loput yhtiöstä omistaa kiinalainen Inpac International.

    Storan omistusta hallinnoi ruotsalainen holding-yhtiö Champ Wave Ltd, joka on rekisteröity Brittiläisille Neitsytsaarille.

    Stora Enson johtaja Lauri Peltola perustelee järjestelyä raportissa sillä, että kun Stora Enso hankki Inpac International-pakkausyhtiön myös Neitsytsaarten yhtiö tuli osana kauppaa.

    Finnwatchin raportista käy ilmi, että kiinalaisyritykset perustavat hyvin yleisesti tytäryhtiöitä juuri Neitsytsaarille verosyistä. ”Kun rahat siirretään ensin Neitsytsaarille, voidaan sijoitus saada näyttämään ulkomaisten tekemältä. Ulkomaisten sijoittajien ei tarvitse maksaa Kiinassa tuloveroa”, raportti kertoo.

    Pakollinen maakohtainen raportointi selventäisi

    Selvityksen tehnyt Matti Ylönen , joka on laajasti veroparatiisiyhtiöihin perehtynyt tutkija ja toimittaja, toteaa, että tietokanta-analyysiin ja tilinpäätöstietoihin perustuva luku suomalaisyhtiöiden pöytälaatikkoyhtiöistä ovat ”varovainen arvio eikä sisällä läheskään kaikkia yhtiöitä”.

    Näyttää selvältä, että veroparatiisiyhtiöillä on merkittävä rooli suomalaisyritysten liiketoiminnassa, hän sanoo.

    Vaikka yritykset eivät myönnä siirtävänsä varoja verojen kiertämiseksi, raportin esimerkit kertovat muuta. Ylösen mielestä yritysten veronmaksun vastuullisuutta voidaan edistää pakollisella maakohtaisella raportoinnilla. Suomen tulisi hänen mukaansa ajaa asiaa EU:ssa, jossa käsitellään emo-tytäryhtiödirektiivin uudistamista.

    ”Valtionyhtiöiden tulee toimia asiassa edelläkävijöinä.”

    Alankomaat suomalaisten isoin lenkki ketjussa

    Huomattavaa on varsinkin Alankomaiden osuus. Alankomaat on Suomen toiseksi suurin kauppakumppani mutta myös veroparatiisi, koska se antaa huomattavia helpotuksia ulkomaisille yrityksille. Finnwatchin selvityksen mukaan suomalaisyrityksillä on yli 100 tytäryhtiötä Alankomaissa, mikä tekee siitä suomalaisyritysten suurimman veroparatiisin.

    Finnwatchin mukaan lähes 90 prosenttia Suomesta Alankomaihin tehdyistä sijoituksista on suoraa läpivirtausta.

    Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa sijoituksista ohjataan keinotekoisesti Alankomaiden kautta muihin maihin, osin veroetujen saavuttamiseksi. Yrityksillä on laajoja vapauksia päättää, mihin ne maksavat yhteisöveroja ja mitä tietoja ne antavat liiketoimistaan, toteaa Ylönen.

    Finnwatch on tutkimuslaitos, jonka kestävän talouden ohjelmaa tukevat työmarkkinajärjestöt Akava, SAK, STTK sekä kehitysjärjestö Kepa ja Suomen Attac.

    Finnwatchin raportti