Helsinki on tehoton kunta
Helsingissä palaa paljon rahaa turhaan hallintoon ja byrokratiaan, vaikka rahat olisi järkevää suunnata terveydenhoitoon, Ilkka Kantola kirjoittaa. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoNykyisen hallituksen valmistelema kuntauudistus on kaikin puolin kyseenalainen. Se tähtää voimakkaaseen keskittämiseen ja väestön pakkosiirtymisen kasvukeskuksiin.
Uudistusta ohjaaviksi kriteereiksi on hallituksen toimesta laadittu kolme asiaa. Väestöpohja, talous ja työllisyys.
Helsingin, Espoon ja Vantaan pakkoliitoksessa ei ole järkeä. Helsingin kaupungilla on jo tälläkin hetkellä suuresta koostaan johtuvia ongelmia. Helsingin kaupungin hallintorakenne on varsinainen himmeli.
Monet keskeiset toiminnot ovat kaupunkilaisten päätös- ja vaikutusvallan ulkopuolella. Helsingin kaupungilla on esimerkiksi yli 20 erilaista liikelaitosta joista esimerkkinä mainittakoon Helsingin Energia ja HSL.
Helsingissä palaa tällä hetkellä iso määrä rahaa byrokratiaan ja tehottomaan hallintoon. Hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää on ravisteltava ja uudistettava Helsingissä.
On saatava lisää suoraa demokratiaa ja päätösvaltaa asukkaille.
Tietyistä asioista voitaisiin päättää suoraan asukkaiden kesken äänestämällä. Esimerkiksi tietty osa budjetista olisi suoran demokratian ja asukkaiden suoran päätösvallan alaisia.
Hallinnosta ja byrokratiasta on säästettävä ja ne rahat on suunnattava asukkaiden peruspalveluihin, lasten päivähoitoon, terveydenhuoltoon ja julkisen liikenteen kehittämiseen.
Helsingin perusopetuksen oppilaskohtainen kustannus vuonna 2010 oli 9 847 euroa. Se on noin 2 000 euroa enemmän kuin Oulussa, mutta yli 3 000 euroa enemmän kuin 2 000 asukkaan kunnassa Lumijoella.
Kuntien uudistamishankkeessa onkin syytä kohdistaa katseita enemmän isoihin kaupunkeihin kuten Helsinkiin ja sen tehottomaan tapaan järjestää palveluita.
Lisäksi jos hallituksen kaavailema kuntauudistus toteutuu hallitusohjelman suunnitelman mukaisesti, kuntien valtionosuuksiin puututaan rajulla kädellä.
Eräiden tietojen mukaan kunnilta ollaan viemässä yli 3 300 miljoonaa euroa valtionosuuksia 2015 vuoteen mennessä. Nämä ovat suoraan pois kuntien peruspalveluista, kuten lasten päivähoidosta ja terveydenhuollosta.
Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että kuntien, joissa asuu paljon ikäihmisiä ja lapsia, on pakko nostaa kunnallisverojaan rajusti.
Pahin skenaario on, että tietyillä reuna-alueilla kunnallisvero nousee uudistuksen myötä jopa yli 50 prosenttiin. Palveluiden taso rapistuisi merkittävästi tietyillä alueilla.
Ihmisten olisi tässä tilanteessa pakko muuttaa reuna-alueilta kasvukeskuksiin kuten esimerkiksi Helsinkiin. Vanhukset tarvitsevat edelleen vanhustenhoitoa, sairaat terveyspalveluita, lapset päivähoitoa eli kaikki ne samat palvelut mitkä esimerkiksi Kemijärvellä asuessaan.
Tilastot osoittavat, että tämä jos mikä tulee kalliiksi.
Iikka Kantola
Helsinki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
