Malmi ehtyy, mutta kaivos versoaa uutta elämää – Pyhäsalmella viljellään perunaa 660 metrin syvyydessä

Luken tutkimusassistentti Outi Holappa istutti perunantaimia kourupöytiin torstaina. Kasveja voidaan kasvattaa kaivoksessa ympäri vuoden. Kuva: Pekka Fali

Maanalainen kaivostoiminta päättyy Pyhäsalmella vuonna 2019. Kuva: Pekka Fali

Pyhäsalmen kaivoksen johtaja Kimmo Luukkonen on innoissaan Luken Elina Virtasen vetämästä kasvatusprojektista. Kuva: Pekka Fali

Pyhäsalmen kaivoksessa kokeillaan perunan ja nokkosen kasvatusta 660 metrin syvyydessä. Kasveista vastaa Luonnonvarakeskus, laitteistoista Pyhäjärven Kehitys Oy. Etuna kaivosympäristössä on olosuhteiden hallittavuus ja se, ettei tilaan pääse kasvitauteja. Kuva: Pekka Fali

Pyhäsalmen kaivoksen malmivarat ehtyvät kahdessa vuodessa. Kaivostoiminnan vähittäinen loppuminen aiheuttaa Pyhäjärvelle 400 henkilötyövuoden menetyksen.

Menetystä paikkaamaan kaupunki haluaa keksiä mahdollisimman monipuolista uusiokäyttöä valtavalle maanalaiselle luolastolle ja työpaikkoja osaavalle työvoimalle.

Ideoitahan riittää: energiavarastona toimiva pumppuvoimala, datakeskus, kylpylä, juustonkypsytysvarasto ja perunanviljelyä – esimerkiksi.

Kasvintuotanto on jo ehtinyt ideasta toteutukseen, kun 1 445 metriä syvän kaivoksen puolivälin tuntumassa kasvatetaan perunaa ja nokkosta.

"Kaivoksessa on tasainen lämpötila ja kosteus. 660 metrin syvyydessä on optimilämpötila kasveille: 18–20 celsiusastetta", kehittämispäällikkö Elina Virtanen Luonnonvarakeskus Lukesta kertoo.

Kasvintuotanto muuallakin kuin pellolla on Virtasen mukaan tulevaisuutta.

"Emme hae massoja, vaan yhdisteitä, joilla on korkea tuotto."

Kasviperäisille raaka-aineille on kysyntää muun muassa elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.

Kokeilu aloitettiin tällä viikolla perunan ja nokkosen taimien istutuksella.

Perunasta Luke tutkii muun muassa lehtien yhdisteitä sekä mukuloiden ravinnepitoisuuksia.

"Perunan tärkkelyksestä saadaan biohajoavia raaka-aineita, joita voidaan käyttää esimerkiksi kertakäyttöastioissa", Virtanen havainnollistaa.

Nokkosen varren kuidusta haetaan yhdisteitä esimerkiksi komposiittimateriaaleihin. Kuitu kiinnostaa myös tekstiiliteollisuutta.

Nokkosta voidaan käyttää myös elintarvikkeena. Kaivoksessa sen puhtaus voidaan taata.

Avomaalla ja kasvihuoneissa vaivaavat kasvitaudit. Kaivokseen tuholaisia ja taudinaiheuttajia ei pääse.

Multaa kaivoksen kasvit eivät tarvitse. Ravinteet ne saavat virtaavasta vedestä. Kasvien juuret on totutettu ottamaan ravinteensa vedestä jo Luken kasvatuslaboratoriossa Oulussa ennen istutusta kaivoksen kourupöytiin.

Juuret suljetaan muovipeitteen alle pimeään. Ne kiinnittyvät kasvihuoneissakin käytettävään imumattoon.

Versot saavat tarvittavan valon led-lampuista. Valon aallonpituus ja päivän pituus säädellään tarkasti kasville optimaaliseksi.

Kasvatus on automatisoitu mahdollisimman pitkälle ja sitä seurataan etänä tietokoneelta kameroiden ja antureiden avulla, jotta työntekijöiden ei tarvitsisi kulkea kaivoksessa.

Kaivoksen uumeniin mennään vain istuttamaan, ottamaan näytteitä ja korjaamaan satoa. Myös laitteistojen vikatilanne voi vaatia käyntiä maan alla.

Seuraavaksi Pyhäsalmella aiotaan kokeilla marjojen kasvatusta. Virtasen mukaan teollisuutta kiinnostaa erityisesti mustikka.

Laitteistot valoineen ja ilmastointi ovat vaatineet noin 80 000 euron panostuksen. Jatkossa kasvintuotannon on tarkoitus pyöriä markkinaehtoisesti, projektipäällikkö Kimmo Pennanen Pyhäjärven Kehitys Oy:stä toteaa.

Pyhäsalmen kaivoksen johtaja Kimmo Luukkonen on kasvintuotannosta innoissaan.

"Tykkään ideasta kuin hullu puurosta! Vielä kun saisi tänne sen juustolan."

Luukkosen mukaan työsuhteita ei irtisanota maanalaisen kaivostoiminnan loppumisen vuoksi, vaan katse on uusiokäytössä. Kaikille työntekijöille pyritään löytämään uusi työpaikka, ammatti tai muu järjestely.