Arpa antaa kansalaispalkan - perustulokokeilu käyntiin vuoden alussa
Sipilän hallituksen perustulokokeilu on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen hanke.
2 000 työtöntä työnhakijaa valitaan arvalla mukaan hallituksen perustulokokeiluun, joka käynnistyy ensi tammikuussa ja jatkuu kaksi vuotta. Kuva: Jukka PasonenSipilän hallitus toteuttaa tammikuusta 2017 alkavan ja kaksi vuotta kestävän perustulokokeilun, johon valikoidaan mukaan satunnaisotoksella 2 000 työtöntä työnhakijaa.
Kokeilulla on tarkoitus selvittää, voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja väliinputoamista, leikata sosiaalietuuksien ja verotuksen byrokratiaa sekä kannustaa ihmisiä työntekoon.
Kansalaispalkaksikin kutsutussa perustulossa kaikille kansalaisille maksettaisiin vastikkeetta kuukausittain samansuuruinen määrä rahaa. Perustulo korvaisi kokonaan tai osittain tarveharkintaiset sosiaalietuudet.
Perustulokokeilun toteutus on kirjattu hallitusohjelmaan. Se on osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta.
Hallituksen perustulokokeilu jakaantuu kahteen osaan: esiselvitykseen ja jatkoselvitykseen. Esiselvitysvaihe toteutettiin alkuvuodesta, ja jatkoselvitys käynnistyy tammikuussa.
Kokeiluun arvalla valittaville 2 000 työttömälle annetaan kuukaudessa 560 euroa, joka on verovapaata tuloa.
Osallistuminen on valituille pakollista, jotta kokeilusta saatavat tulokset eivät olisi vääristyneitä.
Perustulolla halutaan kannustaa työhön
Kokeilun tuloksia arvioidaan ensimmäisen vuoden jälkeen, jonka jälkeen päätetään kokeilun jatkamisesta vuodella. Tässä yhteydessä mahdollisesti tarkastellaan myös erilaisia veroratkaisuja.
”Kokeilu on aivan ainutlaatuinen kansainvälisessäkin tarkastelussa. Sen valmistelulle täytyy antaa jo nyt suuri kiitos”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.).
Mattilan mukaan perustulokokeilu on osa hallituksen ”kokeilukulttuuria”.
Kunta- ja uudistusministerin Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan työhön kannustava perustulo on ollut vuosien ajan useiden puolueiden tavoitteena. Hän sanoo, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ensimmäinen, joka lähtee asiassa konkreettisesti liikkeelle.
Kansainvälisestikin poikkeuksellinen kokeilu
Hanke on perustuloa tutkineen Tampereen yliopiston tohtoriopiskelijan Johanna Perkiön mukaan kansainvälisesti uraauurtava.
”Perustuloa vastaavista järjestelmistä on tehty muutamia kokeiluja paikallistasolla, mutta ei vielä yhtäkään kansallisella tasolla.”
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen pitää perustulokokeilua poikkeuksellisena.
”On hyvin poikkeuksellista, kansainvälisestikin, toteuttaa satunnaisotoksella tehtävä sosiaaliturvakokeilu. Vastaavia kokeiluita on tehty Yhdysvalloissa ja Kanadassa.”
Kosonen kuitenkin puhuu mieluummin sosiaaliturvan uudistamisesta kuin puhtaasti perustuloon siirtymisestä.
”Mielestäni kaikkea tarveharkintaa ei voida poistaa, vaikka siirryttäisiin perustulomaiseen ratkaisuun sosiaaliturvassa. Siitähän ei tässäkään kokeilussa ole kysymys. Itse asiassa kokeilu lähtee siitä, että kaikki tarveharkintaiset etuudet säilyvät, vaikka 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä työnhakijaa pääsee 560 euron suuruisen perustulon piiriin”, Kosonen täsmentää.
Tutkimusjohtaja iloitsee siitä, että Suomessa toteutetaan perustulokokeilu.
”Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja työn vastaanottamisen helpottaminen ovat paikallaan. On myönteinen asia, että hallitus lähtee ennakkoluulottomasti toteuttamaan kokeilun.”
Kohderyhmän rajaus on suppea
Nykytilanteessa määräaikaisen työn vastaanottaminen ei ole aina työttömälle työnhakijalle työttömyyttä taloudellisesti kannattavampaa, tai työstä saatava rahamäärä on työttömyyskorvausta vain marginaalisesti suurempi.
Joissakin harvinaisissa tapauksissa työn vastaanottaminen voi jopa pudottaa tuloja. Perustulolla ongelma poistuisi.
Kokeiluun kuitenkin liittyy tiettyjä ongelmia, Kosonen pohtii.
”Kohderyhmän rajaus vain työttömiin työnhakijoihin antaa hyvin rajatun ja myös vinoutuneen kuvan yhteiskunnasta. 2 000 on myös pieni kohderyhmä. Ehkä tuplasti suurempi määrä olisi ollut perusteltu.”
Perustulokokeilua tuleekin tarkastella eräänlaisena pilottihankkeen pilottina, Kosonen sanoo.
”Olennaista on, miten tulevasta kokeilusta saatavia tuloksia analysoidaan ja mitä siitä voidaan päätellä. Selvää on, että ennen laajamittaisempaa sosiaaliturvan uudistamista on tehtävä myös muita vastaavia pilottikokeiluita ja kerättävä lisää tietoa.”
Lue aiheesta lisää perjantain Maaseudun Tulevaisuuden Viikonvaihde-liitteestä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
