Kaikki peliin kuparin tähden
KONTIOLAHTI
Timanttikairan on tarkoitus porautua Kontiolahden Hokan ja Kyykän vanhojen malmikaivosten kallioon ja selvittää sen salaisuus. Reiän suulla metsätalousinsinööri Krister Lundqvist ja maanrakennusalan ammattilainen Teuvo Vattulainen odottavat innostuneena, mitä kallioperästä saadaan irti.
Suunnitellut poraukset ovat osa Lundqvistin ja Vattulaisen projektia, joka alkoi jo vuonna 2008. Lundqvist tutustui Hokan ja Kyykän vanhoihin kaivoksiin, joissa oli 106 vuotta sitten kaivostoimintaa.
Hän mietti, voisiko kaivoksissa yhä olla jotakin. Samaan aikaan hän tutustui Vattulaiseen, joka oli lapsena leikkinyt kaivoksella.
”Oli hienoa, kun Krister halusi tietää kaivoksista. Olin kertonut niistä monille kavereilleni, mutta kukaan ei halunnut lähteä edes paikalle”, Vattulainen sanoo.
Kuusi vuotta miehet selvittelivät kaivamiseen liittyvää byrokratiaa. Nyt heille viimein selviää, onko maaperässä jotakin.
Keväällä miehet ottivat kallioperästä näytteitä ja tutkituttivat ne laboratoriossa. Näytteiden kuparipitoisuus oli 30 prosenttia. Kultaa ja hopeaakin löytyi.
”Jos kuparia on näytteessä 1–2 prosenttia, sitä kannattaa louhia”, Lundqvist sanoo.
Kultaa esiintyi parhaimmillaan yli kuusi grammaa tonnissa ja hopeaakin lähes 200 grammaa tonnissa.
Lundqvistin mukaan näillä grammamäärillä malmia pitää löytyä yhden laivalastillisen verran eli noin 80 000 tonnia, jotta sitä on kannattavaa louhia.
Kairaushintaan vaikuttavat malmien hinnat. Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) geologi Olavi Kontoniemi sanoo, että vielä pari vuotta sitten kullan hinta oli noin 1 500 euroa unssi (31 grammaa kultaa), kun se nyt on 972 euroa.
Kairaushinnat ovat laskeneet samalla tavalla.
”Muutama vuosi sitten kairaushinnat olivat noin 100 euroa metriltä, nyt ne ovat 70–80 euroa.”
Kontoniemen mukaan malmien hinnoissa on jo nyt hienoista kasvua. Kasvu ei kuitenkaan ole kovin voimakasta, eikä kullan hinta kipua vanhalle tasolle kovinkaan nopeasti.
Kontoniemen mukaan joka 500:s tai 1 000:s uusista malmiesiintymistä johtaa jatkotoimiin. Hänen mukaansa löytöjen määrä vanhojen esiintymien, kuten Hokan ja Kyykän, kohdalla on erilainen.
Kyseisiä kaivoksia ei ole koskaan tutkittu nykyaikaisin menetelmin.
”Kun kaivoksesta on jo kerran löydetty malmia, sitä on suurempi mahdollisuus löytää uudelleen”, Kontoniemi sanoo.
Geologin mukaan malmiesiintymää ei ennakoida ennen porausta, sillä malmi voi joko kaventua tai paksuuntua alaspäin kallion geometriasta riippuen.
Jos malmia louhitaan syvältä, kuten 1 500 metristä, malmin pitoisuuksien pitää olla parempia kuin 100 metrissä, koska louhinta syvällä maksaa enemmän.
”Avolouhoksen louhinnan hinta jää puoleen siitä mitä se on maanalaisessa louhinnassa. Avolouhos on kannattava, jos kultaa on kaksi grammaa tonnissa, mutta syvällä kultaa pitää olla 4–5 grammaa tonnissa”, Kontoniemi sanoo.
Suunnitelluissa kairauksissa Vattulainen ja Lundqvist nostavat kallioperästä noin 600 kiloa kiveä. Näytteet viedään laboratorioon tutkittavaksi, missä noin neljän viikon tutkinnan aikana selviää, onko jatkotoimenpiteisiin aihetta.
”Kupari näkyy suurina pitoisuuksina kiviaineessa paljain silminkin, eli heti kairatessa on mahdollista havaita, onko kiviaines hyvää”, Lundqvist tietää.
Miehet eivät ole vielä päättäneet, mitä he tekevät, jos malmiosta löytyy louhittavaa.
”Mahdollisuutena on myydä kaivos heti pois isommalle yrittäjälle tai jos saamme todella hyvät tulokset, voimme itse alkaa pyörittää kaivosta.”
Seuraavaksi pitäisi kairata koko malmion alueelta ja se maksaa jo 100 000–200 000 euroa.
HANNA LAUKKANEN
Mahdollisuutena on myydä
kaivos heti pois isommalle yrittäjälle
tai jos saamme
todella hyvät tulokset, voimme itse
alkaa pyörittää
kaivosta.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
