Merimetsot ovat kasvava ongelma
Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Knuuttila, Rusanen ja Ryttäri kirjoittivat huhtikuussa useaan lehteen mielipiteensä, jonka mukaan merimetson ympäristövaikutuksia liioitellaan.
Erikoiselta tuntuu kirjoittajien tiedon taso; toisin kuin he väittävät, maailmalta löytyy useita esimerkkejä merimetson vaikutuksista arvokkaina pidettyjen kalalajien kantoihin. Ongelmaan perehtyminen paikan päällä merimetsokolonian vaikutusalueella saattaisi auttaa heitä ymmärtämään myös linnun ympäristövaikutukset ja niistä kärsimään joutuvien kansalaisten näkemykset.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Heikki Auvisen mukaan merimetso näyttää vaikuttavan taloudellisesti arvokkaista kaloista erityisesti ahveniin ja kuhiin ja mahdollisesti myös kampelaan (Livian seminaari 5.2.2015). Salmi ym. (2015) arvioivat, että merimetson vuonna 2010 Saaristomerellä saalistamat ahvenet ja kuhat olisivat tuottaneet 110–140 tonnin kuhasaaliin ja 340–420 tonnin ahvensaaliin.
Östman ym. (2013) toteavat, että merimetsolla saattaa olla paikallisesti huomattava vaikutus kampelan, ahvenen ja hauen saaliisiin. Skovin ym. (2014) raportin mukaan suurikokoisilla ahvenilla on suurempi todennäköisyys joutua merimetson saaliiksi kuin pienillä.
Lintu voi vaikuttaa ahvenen kokojakautumaan niin, että kalastajien haluamien kokoluokkien runsaus on pieni. Lisäksi merimetson saalistus voi vaikuttaa koko ekosysteemiin, kun petomaisten kalojen kokoluokat harvenevat.
Pohjois-Amerikan Huron-järvellä kelta-ahvenkanta heikkeni samassa tahdissa kuin merimetsokanta kasvoi (Fielder 2010). Luonnonsuojelujärjestöt vastustivat ja viivästyttivät merimetsokannan rajoitustoimia vuosikausien ajan.
Rajoitustoimiin ryhdyttiin vasta vapaa-ajankalastuksen ahvensaaliin romahdettua nollaan. Kun merimetsojen määrä laski, kelta-ahvenkanta elpyi.
Selkämerellä ja Saaristomerellä järjestettiin talvella avoimet keskustelutilaisuudet merimetsoon liittyen. Tilaisuuksissa oli läsnä myös Suomen ympäristökeskuksen tutkija.
Monikymmenpäisen kuulijajoukon kokemus ja mielipide merimetsoista ei voinut jäädä keneltäkään ymmärtämättä. Siellä missä merimetsot pesivät, ne aiheuttavat kestämätöntä haittaa alueen asukkaille ja mökkiläisille.
Viesti ei nähtävästi ole mennyt perille Suomen ympäristökeskukseen. Merimetso-ongelman kanssa elämään joutuvien kansalaisten kokemuksen vähättely ja olemassa olevan tutkimustiedon piilottelu eivät kuulu objektiivisen tutkimuksen toimenkuvaan.
Maria Saarinen
FM, biologi
Turku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
