Ulkoministeri Haavisto: Suomi pyrkii evakuoimaan noin 240 Suomen kansalaista ja lähetystön työntekijää Kabulista

Haavisto kommentoi asiaa poistuttuaan ulkoasiainvaliokunnan kokouksesta. LEHTIKUVA / MIKKO STIG 

Lähes 70 evakuointiapua tarvitsevaa Suomen kansalaista on ilmoittautunut Kabulissa, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Haavisto kommentoi asiaa poistuttuaan ulkoasiainvaliokunnan kokouksesta.

"Meillä on yhteensä lähes 70 Suomen kansalaista tämän päivän laskujen mukaan, jotka ovat pyytäneet evakuointiapua Afganistanista. Totta kai, nämä kansalaiset ovat meille prioriteetti."

Ministerin mukaan lisäksi noin 170 paikallisen lähetystön työntekijää pyritään evakuoimaan Suomeen.

Eilisen vuorokauden aikana Kabulista evakuoitiin 22 ihmistä, kun myöhään illalla vielä neljä Suomen kansalaista saatiin turvaan.

Kabuliin on eilen illalla saapunut kaksi suomalaista virkamiestä, jotka ovat yhteydessä evakuointitoiveen esittäneisiin suomalaisiin. Virkamiesten tehtävä on ohjeistaa Suomeen evakuoitavia siitä, milloin Kabulin lentokentälle on turvallista saapua.

"Pyritään järjestämään niin, että ihmisten pääsy lentokentälle helpottuisi", ministeri kertoo.

Haaviston tietojen mukaan Kabulin lentokentän turvallisuustilanne on säilynyt vaikeana.

"Myös Taleban on pystyttänyt omia tiensulkuja ja tarkastuspisteitä, eli henkilöt joutuvat kulkemaan useamman Talebanin tarkastuspisteen kautta, ja viimein lentokentällä, amerikkalaisten valvoman tarkastuspisteen kautta."

Kahden Kabulissa olevan Suomen virkamiehen tehtävä on luoda lista niistä ihmisistä, jotka Suomi hyväksyy koneeseen.

"Virkamiehet pitävät koko ajan yhteyttä suomalaisiin ja antavat tarkkoja ohjeita, mihin kellonaikaan ja minne heitä odotetaan."

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Suomessa hallitus seuraa tiiviisti Afganistanin tilannetta ja jatkaa ponnisteluja vaarassa olevien pelastamiseksi. SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa aiemmin tänään puhunut Marin kuvasi äärijärjestö Talebanin valtaan paluuta järkyttäväksi uutiseksi.

Marinin mukaan on varmistettava, että kaikki Afganistanissa olevat Suomen kansalaiset saadaan maasta turvallisesti pois. Pääministeri myös muistutti, että Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afganistanilaisia ja heidän perheenjäseniään voidaan tuoda Suomeen.

Tiedotustilaisuudessa Marinilta kysyttiin myös Suomen pakolaiskiintiön kasvattamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta Afganistanista.

"Tunnistan hyvin sen paineen, mikä tästä syntyy myös pakolaisten osalta. Tilanne alueella on erittäin vaikea ja ihmisten tilanne on erittäin huolestuttava. Tietenkin katsomme myös näitä kysymyksiä tulevaisuudessa, mutta nyt emme ole tässä keskustelussa, vaan katsomme tätä akuuttia tilannetta", Marin sanoi.

Marin muistutti, että Suomi on jo keskeyttänyt palautukset Afganistaniin ja sanoi, että afganistanilaisten perheenyhdistämisprosessin helpottamista tullaan arvioimaan sisäministeriössä.

"Vielä hallitus ei ole näistä linjannut, mutta valmistelutyötä tehdään. Meidän täytyy katsoa kaikki ne välineet, mitä olisi käytettävissä ihmisten tilanteen helpottamiseksi."

Pääministerin mukaan hallitus on valmiudessa kokoontumaan nopealla aikataululla käsittelemään Afganistanin tilannetta.

Marinin mukaan Suomi käy aktiivisesti keskustelua EU:n sisällä ja kansainvälisillä areenoilla. Suomi peräänkuuluttaa kansainväliseltä yhteisöltä saumatonta yhteistyötä naisten ja siviilien oikeuksien turvaamiseksi.

"Oleellista on löytää yhteistä tahtoa ja halua varmistaa, että tilanne ei ajaudu täydelliseen umpikujaan ja katastrofiin. Tilanne on jo nyt vaikea", Marin sanoi.

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo painottaa niin ikään, että Afganistanissa olevat suomalaiset ja heitä auttaneet afganistanilaiset on saatava turvaan pian, koska he ovat suuressa vaarassa vallan vaihtuessa.

"Tässä kaikki tuki tasavallan presidentille, hallitukselle sekä ulkoministeriölle. Taleban tulee viemään ihmisoikeudet puolelta kansasta. Erityisesti naisten ja lasten asema Talebanin hallitsemassa maassa on järkyttävä", Orpo sanoi puhuessaan kokoomuksen puolue- ja ryhmäjohdon kesäkokouksen alussa Seinäjoella.

YK:n on Orpon mielestä tehtävä kaikkensa humanitäärisen kriisin lievittämiseksi ja myös Euroopan unionin on toimittava. Hän peräänkuulutti EU:lle yhteistä turvapaikkamenettelyä ja pitävät ulkorajat.

"Meidän on minimoitava turvapaikanhaku rajoilla ja siirryttävä kaikkein hädänalaisimpien auttamiseen mahdollisimman läheltä lähtömaita. Tämä tarkoittaa kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamista. Auttaa pitää, mutta tilanne on samalla pystyttävä pitämään hallinnassa."

Orpo oli hallituksessa vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana. Nyt tilanne pitää pystyä hänen mielestään paremmin ennakoimaan.

"Ihmisiä pitää auttaa, mutta järjestelmien pitää olla siinä kunnossa, että tilanne pysyy hallinnassa. 2015 se ei ollut, koska Eurooppa ja Suomi eivät olleet osanneet valmistautua silloin tulleeseen laajaan maahanmuuttoon", hän sanoi tiedotustilaisuudessa puheensa jälkeen.

Orpokaan ei ottanut kantaa siihen, paljonko kiintiöpakolaisten määrää pitäisi Suomessa tänä vuonna korottaa. Hänen mielestään hallituksen määrittelemä taso on hyvä pohja, josta lähteä liikkeelle. Tänä vuonna määrä on 1 050.

Orpon mielestä naisia ja lapsia pitää pyrkiä nyt auttamaan Afganistanissa niin paljon kuin mahdollista. Siihen tulee käyttää kansainvälisiä painostuskeinoja kuten kauppasaartoja, jotta tilannetta helpotetaan paikan päällä ja siten helpotetaan painetta pakolaisuuteen.

"Pitää luoda vahva paine valtaan nousseelle Taleban-hallinnolle ihmisoikeuksien puolesta. On kovin vaikea nähdä, että massiivista suurta sotilasoperaatiota Afganistanissa lähdettäisiin nyt uudelleen nostamaan ylös tämän mahalaskun jälkeen."

Euroopan maiden pitäisi Orpon mielestä kantaa suurempaa vastuuta lähialueistaan ja tehtävä päätökset operaatioihin osallistumisesta omista lähtökohdistaan ilman painetta siitä, onko Yhdysvallat mukana vai ei.

"Muissakin EU-maissa ensi askel on, että ne alkavat kasvattaa puolustusmenojen osuutta 2 prosenttiin. Kehitysyhteistyövaroja on nostettava kohti 0,7:ää prosenttia bruttokansantuotteesta."

EU:n on Orpon mielestä myös tehtävä tiivistä yhteistyötä turvallisuus- ja puolustusasioissa Britannian kanssa.

"Se on yhteinen etumme. EU:n ja Naton yhteistyötä tulisi entisestään syventää. Pidemmällä aikavälillä meidän tulee olla valmiita tarkastelemaan EU:n ja Naton tehtävien yhdistämistä puolustusasioissa", hän sanoi puheessaan.