Kalankasvatus henkitoreissaan
Kotimainen kalankasvatus räpistelee henkitoreissaan. 25 vuoteen uusille laitoksille ei ole myönnetty ympäristölupia. Vanhojenkin laitosten lupia usein leikataan uusimisen yhteydessä.
Suomen Kalankasvattajaliiton puheenjohtaja Johan Åberg pelkää, että tuotanto on vähentynyt niin paljon, ettei teollisuudella riitä kohta enää kiinnostusta satsata kotimaassa kasvatetun kalan jalostamiseen.
Åbergin mukaan kalankasvatuksen ympäristökuormitus on saatu kuriin tehostamalla rehun käyttöä. Kilosta rehua saadaan noin kilo kalaa. Koska kasvatus ei enää juuri saastuta, pitäisi lupien saantiakin helpottaa. Myöskään antibiootteja ei jouduta käyttämään, koska kalat rokotetaan.
Suomalaisten syömästä kalasta 70 prosenttia on tuontikalaa. Lohikaloja syödään jopa 35 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotimaassa niistä tuotetaan 10 miljoonaa kiloa.
Erityisasiantuntija Unto Eskelinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta syyttää tilanteesta päättäjiä. Kalalle ei ole asetettu edes omavaraisuustavoitetta kuten muille elintarvikkeille.
”Vastuullinen kalatalous ei kuulu suomalaiseen ruokaketjuun, vaikka pitäisi”, hän totesi perjantaina Pro Kala ry:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä.
Tilaisuudessa pohdittiin myös, miten vajaasti hyödynnetty kala, kuten särkikalat, saataisiin lautasille. Suojeluasiantuntija Matti Ovaska ympäristöjärjestö WWF:stä toivoo, että valtio tukisi niin sanotun roskakalan hyödyntämistä, jotta särkipullien ja muiden jalosteiden valmistus saataisiin vihdoin kunnolla käyntiin.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
