Urheilijan aivot lepäävätlenkillä, jalat oppitunnilla
KUORTANE (MT)
Kiekonheittäjä, lukion kakkosluokkalainen Veikko Laitinen tekee aamun heittoharjoitustaan Kuortane-hallissa atleettisessa ilmapiirissä.
Juoksuradalla rientää opiskelijakollegoita. Hallin toisessa päässä on käynnissä maajoukkuepoikien lentopalloharjoitukset.
Käytävällä kävelee vastaan keihäänheittäjä Ari Mannio. Hän kirjoitti ylioppilaaksi samasta koulusta kahdeksan vuotta sitten.
Yksi asia yhdistää näitä urheilulukiolaisia. Kaikilla on kovat tavoitteet – ainakin urheilussa. Myös Laitisella tähtäin on selvä.
”Tavoitteena on päästä alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa finaaliin. Vuoden 2016 tavoitteena on alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruus.”
Kiekonheitto valikoitui keuruulaisen Laitisen harrastukseksi, koska sitä pystyi harjoittelemaan kotona. Lajilla oli myös perheessä perinteitä: Laitisen äiti on entinen kiekonheittäjä ja kuulantyöntäjä.
Kuortaneen urheilulukio oli hänelle selkeä vaihtoehto peruskoulun jälkeen.
”Täällä on parhaat olosuhteet yleisurheilijalle. Matkoihin ei mene aikaa, kun asunto, koulu ja harjoittelupaikat sijaitsevat kilometrin säteellä.”
Kansainvälinen urheilu-ura siintää myös Laitisen kämppäkaverin Antti Ihamäen haaveissa. Hän juoksee tällä hetkellä 5000 ja 10 000 metrin matkoja. Aikuisena hän aikoo maratoonariksi.
”Juoksen viikossa 100–130 kilometriä. Sen lisäksi hiihdän, uin ja vesijuoksen”, Ihamäki kertoo viikko-ohjelmastaan.
Laitinen käyttää harjoituskaudella 25–30 tuntia urheiluharjoituksiin.
Sen lisäksi kouluviikkoon pitää mahduttaa lukio-opinnot, jotka hän aikoo suorittaa neljässä vuodessa.
Mahdollisuus neljän vuoden opintoaikaan on urheilulukiolaisille välttämättömyys, korostaa Kuortaneen lukion rehtori Hannu Lemmetyinen.
”Jos nuorella on hyvin laajat ainevalinnat, opiskelua ja urheilua ei pysty hoitamaan kolmessa vuodessa.”
Esimerkiksi pitkä matematiikka, monta reaaliainetta ja monta vierasta kieltä ei taivu kolmivuotiseen ohjelmaan, jos samalla treenataan urheilua täysipainoisesti.
”Meidän urheilijoistamme noin puolet venyttää opintojaan 3,5–4 vuoteen. Toivon, että opiskeluajan pidentämiseen tulisi jonkinlaista harkinnanvaraista rahoitusta. Kaikki eivät pidennystä tarvitse.”
Erityisen tehtävän saaneita lukioita on myös muilla aloilla kuin urheilussa, esimerkiksi musiikissa ja muissa taideaineissa.
Lemmetyinen virittäisi keskustelua myös siitä, tarvitaanko neljättä vuotta kaikilla näillä aloilla.
”Olisiko sen tarve suurempi urheilussa kuin jollain muulla alalla?”
Alajärveläisellä Ihamäellä on kunnianhimoiset tavoitteet myös koulussa.
”Tarkoituksena on kirjoittaa seitsemän ainetta ylioppilaskirjoituksissa. Todennäköisesti haluaisin pyrkiä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen.”
Kestävyysjuoksijan lempiaine koulussa on matematiikka. Urheilulukio tuntuu oikealta valinnalta.
”Urakka ei ole toistaiseksi tuntunut liian rankalta. Aivot lepäävät juostessa, jalat koulussa.”
HANNA LENSU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
