Kriisit eivät horjuta uskoa EU:n tulevaisuuteen
Ensin tuli Ukrainan kriisi. Sitten Venäjän tuontipakotteet. Nyt Kreikan tilanne vaatii EU:n jäsenmailta yhteisiä toimia ja yhtenäistä päätöksentekoa. Asiantuntijat uskovat yhteisöä ravistelleista kriiseistä huolimatta yhteiseen tulevaisuuteen.
Kuva: Niklas HolmbergOngelmia Euroopassa on ollut aiemminkin, mutta viime aikojen tapahtumat ovat tuoneet vahvemmin esiin kysymyksen unionin tulevaisuudesta.
”Tällä hetkellä mietitään, onko itse parempi etsiä ratkaisuja kaikkiin ongelmiin, mitä eteen tulee ja sitooko EU liikaa kansallista toimivaltaa vai ei”, EU-neuvotteluissa mukana ollut suurlähettiläs Eikka Kosonen muistuttaa.
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio tuo esille, että Kreikan EU:ssa ja eurossa pitämisen taustalla piilee halu säilyttää eurooppalainen yhtenäisyys ja välttää mahdolliset ulosvirtaukset.
”Integraatio purkautuisi ensimmäistä kertaa, ja sillä voisi olla seurannaisvaikutuksia.”
Niillä hän viittaa siihen, että muutkin maat saattaisivat irtautua EU:sta.
EU ei vaikuta uhanalaiselta
Vaikka Kreikan tilanne vaikuttaa saaneen EU-maat pohtimaan jäsenyyttään uudella tavalla, asiantuntijat eivät usko suurten säröjen syntymiseen.
”Luvassa tuskin on suuria muutoksia, EU:n perustoiminnat ovat jatkuneet Kreikasta huolimatta. Britannia on ainoa jäsenyydestä luopumista harkinnut maa”, Raunio muistuttaa.
”Repeämiä voi syntyä, mutta en usko, että EU on uhanalainen. Mitään räjähdystä tai mullistusta on tuskin luvassa”, Kosonen puolestaan arvioi.
Kohti liittovaltiota?
Elämme parhaillaan heikossa liittovaltiossa, arvioi Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen.
Varsinkin Kreikka ja talouskriisi aiheuttavat paineita EU:n integraation syventämiselle.
”Nyt ollaan sillä tiellä, että paineet aidon liittovaltion luomiseksi Yhdysvaltain ja Sveitsin esikuvien mukaan lähtevät vahvistumaan”, Kanniainen sanoo.
Hänen mielestään yhtenäisyys vauhdittuukin tulevaisuudessa.
”On selvää, että federalistit aktivoituvat ja nyt lähdetään viemään Euroopan rahaliiton integraatiota aidosti federaation suuntaan. Pyritään luomaan yhteinen hallitus Euroopan rahaliitolle, yhteinen valtiovarainministeri, yhteinen budjetti, jonne siirretään Suomenkin verotulot. Luodaan yleiseurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä. Nämä ovat seuraavat askelmerkit.”
Raunio muistuttaa myös, että yhteistyö on jo syventynyt viime vuosina ja valta on keskittynyt enemmän Brysseliin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
