Ii loikkaa taideopetuksen kärkeen
II (MT)
Iin kunta Pohjois-Pohjanmaalla on hyvää vauhtia nousemassa koko Suomen taideopetuksen kärkeen. Parin vuoden kuluessa siirrytään malliin, jossa taidepainotteista opetusta voi saada läpi koko kouluopetuksen ala-asteelta lukioon. Lukiosta tulee Suomen ensimmäinen kansainvälisen taiteen lukio.
Taidekasvatuksen suunnittelua vetää filosofian tohtori Juha Oravala. Hän kiittää Iin päättäjiä rohkeudesta.
Vaikka EU:n sosiaalirahastoista saatu tuki varmaankin ratkaisi kaksivuotisen hankkeen toteutumisen, omaa panosta tarvittiin myös kunnalta.
Oravala uskoo, että taidepainotteisen opetuksen tarjoaminen on kunnalle etu, kun kilpaillaan uusista asukkaista.
Hankkeen kaikkia hyötyjä on vaikea mitata, ”näinä kvartaalikapitalismin aikoina”. Se ainakin on varmaa, että lapset voittavat.
”Lapset saavat sivistystä, itseluottamusta, luovuutta, innovatiivisuutta. Kansainvälisyyteen harjaantuminen rohkaisee heitä käyttämään vieraita kieliä ja omaksumaan uusia asioita.”
”Ei tätä voi rahassa mitata. Lapsille annetaan kuitenkin arvokkain perintö, joka voidaan antaa.”
Oravalan kaksivuotinen työ alkaa monilla palavereilla.
”Täällä on paljon aktiivisia ihmisiä ja hyviä toimintamalleja. Minun pitää nyt koota toimintaa yhteen.”
Tärkeää on valmentaa opettajat taidekasvatuksen toteuttajiksi. Vastaanotto on ollut hyvä ja innostunut.
Oravala on ennen kaikkea elokuvamies, mutta Iissä mukaan tulee laaja kirjo taidekasvatusta.
”Koulujen omat ideat pitää saada mukaan.”
Se on tärkeää jo siksi, että hankkeella olisi jatkuvuutta myös EU-rahoituksen päättymisen jälkeen. Samaa tavoitetta palvelee, että Oravalan jälkeen taideopetuksen ohjauksen ottaa huolekseen suunnittelijaopettaja ja koordinaattori Heidi Simppala.
”Hyvä, että hankkeen jatko on päätetty näin etukäteen ja jatkosta vastaava henkilö on alusta lähtien mukana”, Oravala kiittää.
Iiläinen kuvataiteilija Sanna Koivisto on ihastuksissaan taidekasvatuksen laajentamisesta.
”Tämä on huikean hienoa, juuri sitä, minkä puolesta olen toiminut.”
Koivisto sanoo taidekasvatuksen tukevan lapsissa valmiina olevaa luovuutta.
”Lapsen oivallukseen pitää suhtautua kunnioittavasti. Se vahvistaa hänen itsetuntoaan.”
”Itsensä toteuttaminen. Siinä on kaikki.”
Koivisto sanoo, että vaikka koulutuksen saaneista ei aina tule taiteilijoita, taiteen tuntijoita ja harrastajia heistä tulee.
”Tämä rikastuttaa heidän elämäänsä.”
Oravala uskoo taidepainotteisen opetuksen olevan jatkoa kunnan muulle innovatiivisuudelle.
”On se hienoa, että uskalletaan tehdä näin kaukokatseisia päätöksiä.
Onko niin että mitä pienempi kunta, sitä innovatiivisempia päättäjiä”, Oravala pohtii.
Myös Simppalan mielestä kunnan pienuudesta voi olla etua.
”Sanoisin, että pienessä kunnassa näin hienot ajatukset voidaan saada läpi – jos tahtoa on.”
Simppalan mukaan Iissä on paljon näyttöä kulttuurimyönteisyydestä. Esimerkiksi kesällä avattavaa ympäristötaiteen näyttelyä valmistelemaan on ilmoittautunut runsas joukko vapaaehtoisia.
Muutamia tavallista aktiivisempia toimijoita kulttuurin kehittämiseen on kuitenkin tarvittu täälläkin.
Simppala ja Koivisto nostavat esille erityisesti Leena Lämsän, joka valmisteli taidekasvatushanketta ja oli vahvasti mukana myös Taidekeskus Kulttuurikauppilan kehittämisessä.
Oravala toteutti muutama vuosi sitten Sodankylässä liikkuvaan kuvaan ja mediaan painottuneen taidekasvatushankkeen. Sodankylässä rakennettiin sille, mitä kunnassa jo oli valmiina. Elokuvajuhlien ansiosta elokuva kiinnostaa ja sitä tunnetaan.
Samaan tapaan kuvataidepainotteisuus istuu hyvin Iihin. Jo nyt siellä toimii vireä taidekoulu, ja kunnassa työskentelee monia ansioituneita kuvataiteilijoita.
Ei elokuvaa Iissäkään kokonaan unohdeta. Onhan silläkin kunnassa perinteitä: Iik!!-kauhuelokuvan festivaali järjestetään aina loka–marraskuun vaihteessa.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
