PTT: Pidempi työaika julkiselle sektorille
Jo vartin pidennys julkisen sektorin työajassa toisi satojen miljoonien eurojen säästöt. Veroissa PTT ennakoi korotuksia kotitaloussähköön, kiinteistöveroon ja arvonlisäveroon.Pellervon taloustutkimus PTT esitti tiistaina työajan pidennystä yhdeksi keinoksi säästää rahaa julkisella sektorilla.
Valtion palkkamenot ovat vuodessa 6,5 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan kuntien palkkamenot, julkisen puolen palkat nousevat yhteensä yli 20 miljardiin euroon.
Niinpä 15–30 minuutin pidennys työaikaan toisi satojen miljoonien euron säästöt, tutkimusjohtaja Markus Lahtinen laskee.
Toimitusjohtaja Pasi Holm arvioi, että vaihtoehtona suoralle työajan pidennykselle voisivat olla lomien lyhentäminen ja kaksoismiehityksen karsiminen viiden vuoden irtisanomissuojasta tinkimällä.
”Jotakin tässä suossa on tehtävä, eikä verojakaan voida korottaa loputtomasti. Tämä on avaus, joka turvaisi äänestäjien haluamat hyvinvointipalvelut ja pelastaisi hyvinvointivaltion”, Lahtinen perusteli.
Asiasta ei synny päätöksiä hallituksen kehysriihessä ensi viikolla.
Sen sijaan Lahtinen ennakoi kehysriihen päättävän 1,5 miljardin euron säästöistä, joista puolet pitäisi hallitusohjelman mukaan hoitaa veronkorotuksilla ja puolet leikkauksilla.
Kotitaloussähkössä 0,1 sentin korotus tuottaisi 40 miljoonaa euroa ja yhden prosentin korotus yleisessä arvonlisäverokannassa noin sata miljoonaa. Tehokas ja helppo tapa kerätä rahaa olisi myös kiinteistöveron korotus.
Rahaa tarvitaan, sillä velkaantuminen ei ole taittunut eikä Suomi ole päässyt muiden perässä kasvuun. PTT laski nyt viime syksyn kasvuennustettaan 2,3 prosentista 0,8 prosenttiin tänä vuonna.
Laskusta puolisen prosenttia selittyy Venäjän epävarmalla tilanteella ja kansainvälisen politiikan riskit lisäävät epävarmuutta myös jatkossa. Venäjän osuus Suomen viennistä on kymmenen prosenttia eli enemmän kuin muilla EU-mailla.
PTT näkee kuitenkin valoa ja ennustaa Suomen talouskasvuksi 1,6 prosenttia vuodelle 2015. Siitä vastaavat vienti, kone- ja laiteinvestoinnit sekä yksityinen kulutus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

