terveenä työssä Emännän tarina

Emäntä halusi kertoa minulle, miten vaikea hänen oli

aikanaan hakea apua omaan elämäntilanteeseensa.

Vaikka aikaa oli kulunut jo vuosia, hän vieläkin muisti omat tuntemuksensa.

”Elin kuin pimeässä kuilussa, josta ei ollut ulospääsyä.”

Univaikeudet johtivat siihen, että emäntä joutui pakottamaan itsensä arkiaskareisiin. Hän eristäytyi muista ihmisistä eikä hänellä ollut muita harrastuksia kuin työ.

Emäntä kertoi tarinansa, jotta rohkeutta ja uskallusta

avun hakemiseen löytyisi. Hän muistuttaa maaseudun tukihenkilöverkon tarjoamasta avusta ja kriisikeskuksista, joista saa maksutonta ohjausta ja neuvontaa.

”Kenenkään ei pidä hävetä avun hakemista, vaan koetettava aina tarttua vaikeisiinkin asioihin. Aina se ei ole helppoa.

Itseä ja omaa ainutkertaista elämää kannattaa arvostaa. Rohkea rokan syö”, emäntä opastaa.

Emäntä kertoi joutuneensa kotona jatkuvan vähättelyn kohteeksi. Hänestä tuntui, että talon lipputankokin oli arvokkaampi kuin hän. Isäntä saattoi lähteä ilmoittamatta omille teilleen useaksi päiväksi. Vastuu karjanhoidosta tuntui raskaalta, kun yritti yksin selviytyä töistä. Lapset kävivät koulua ja auttelivat sen, minkä koulutöiltään ehtivät.

Vaikeinta oli isännän reissujen jälkeen. Hänestä kehkeytyi tyranni, joka myrkytti työilmapiirin. Seurauksena oli rähinä, ellei kaikki sujunut isännän tahdon mukaisesti.

Henkinen väkivalta kuristi niin, että hengitys tuntui

salpautuvan. Emäntä tunsi itsensä mitättömäksi, kun ei

kyennyt eikä jaksanut pitää puoliaan. Isäntä muistutti jatkuvasti, että hän oli maatilan omistaja. Fyysiseen väkivaltaan isäntä ei sentään sortunut.

Emäntä kertoi kyynelten vierineen, kun hän viimein pääsi ammattiauttajan luo. Siellä oli ihminen vain häntä varten. Miten ylellistä, hän ajatteli, kun edessä istui ammattilainen, jolle hän voisi puhua. Ihminen, joka haluaisi kuunnella ja auttaa. Tunnelin päässä näkyi viimeinkin valoa.

Ammattiauttaja saattoi avun piiriin: lääkärille varattiin aika. Pitkän sairausloman aikana emäntä pääsi lepäämään maatilan ulkopuolelle. Hän kertoi terapiahoidon palauttaneen itsetunnon ja omanarvontunnon.

Eheytymisestä virisi kiinnostus myös tilan ulkopuoliseen elämään. Hän opiskeli uuteen ammattiin, muutti työhön

toiselle paikkakunnalle ja tällä kertaa elämä hymyilee.

”Itsestään on pidettävä huolta”, hän muistuttaa.

Ihminen tarvitsee läheisyyttä ja hyväksyntää voidakseen hyvin. Ihmissuhteet ilonaiheineen ja vaikeuksineen kutsuvat kehittymään ihmisinä ja yrittäjinä. Erityisesti vaikeassa

elämäntilanteessa tarvitsemme ympärillemme tuttuja ihmisiä.

Ihmissuhteet eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne vaativat hoitoa ja huolenpitoa. Hyvään ihmissuhteeseen kuuluu

keskinäinen kunnioitus, toisen mielipiteen arvostus ja kuunteleminen. Kuuntelemisessa on olennaista asettua toisen asemaan ja olla aidossa vuorovaikutuksessa.

Mela yhteistyökumppaneineen järjestää maatalousyrittäjille hyvinvointipäiviä eri puolilla Suomea. Päivän aikana on mahdollista keskustella ammattiauttajan kanssa maksutta ja luottamuksellisesti, olipa ongelma suuri tai pieni. Rento tunnelma helpottaa puhumista.

Hyvinvointipäivä tarjoaa mahdollisuuden myös uusiin ihmissuhteisiin ja virkistykseen. Tulevista hyvinvointipäivistä löytyy lisätietoa Melan verkkosivulta www.mela.fi.

Itseä ja omaa ainutkertaista

elämää kannattaa arvostaa.

Avaa artikkelin PDF