Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kehrääminen noussut suosioon

    Liisa Lehtosen mielestä perinnekarstoilla on helppo työstää villaa. Lauri Salminen
    Liisa Lehtosen mielestä perinnekarstoilla on helppo työstää villaa. Lauri Salminen Kuva: Viestilehtien arkisto

    Kehrääjien kilta esitteli viikonvaihteessa Kädentaito-messuilla kehruutekniikoita ja -materiaaleja.

    ”Näytösten lisäksi pidämme keväisin ja syksyisin kursseja Helsingissä. Suosio on ollut hurjaa, sillä kurssit ovat aina täyttyneet ihan loppuun asti”, kertoo Liisa Lehtonen Kehrääjien killasta.

    Kursseilla opetellaan ensin kehruuta värttinällä ja vasta sitten päästään kehittämään taitoja erilaisilla rukeilla.

    ”Minun mielestäni aloittelijan on huomattavasti vaikeampi päästä alkuun suomalaisella rukilla kuin amerikkalaisella”, Lehtonen sanoo. Mutta kun menetelmän oppii, molemmilla rukkityypeillä syntyy lankaa.

    Ennen kehruuta kuidut karstataan.

    ”Siinä perinteiset karstat ovat parhaat. Uusillakin pystyy karstaamaan, mutta ne ovat liian kovia ja jäykkiä. Vanhoja karstoja kannattaa katsella kirpputoreilta, siellä niitä myydään satunnaisesti. Ainakin Kokkolan seudulla on tiettävästi valmistettu aikoinaan karstoja”, Lehtonen vinkkaa.

    Kiltalaisilla oli mukana sekä uutta lampaanvilla että vanhoista tekstiileistä purettua kierrätysvillaa.

    ”Värillisistä kierrätysvilloista lankaan saa mukavan tehovärin. Lankaan voi kehrätä lampaanvillan ohella myös esimerkiksi koiran-, kissan- tai kaninkarvoja”, Lehtonen opastaa. Myös valmiin langan voi värjätä.

    Myös ryijyt ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan.

    ”Meiltä kysytään nykyään paljon ryijyistä”, kertoo vt. toimitusjohtaja Asta Mikonsaari Suomen Käsityön ystävistä.

    Mikonsaaren mukaan ryijyjen valmistaminen, joko ommellen tai kangaspuissa kutoen, on rentouttavaa ja vapauttaa stressistä. ”Ryijyssä on helppo tekniikka, joka onnistuu aloittelijoiltakin.”

    Yli 135-vuotiaan yrityksen ryijymallisto on kertynyt koko toiminta-ajalta ja on jo hyvin laaja. ”Aina silloin tällöin otamme vanhaa mallistoa käyttöön ja ostamme myös taiteilijoilta uusia malleja.”

    Ryijyjen ohella myös kirjonta on Mikonsaaren mukaan kasvattanut suosiotaan.

    ”Aika monen ikäiset harrastavat käsitöitä. Myös nuoret ovat ilahduttavasti ottaneet kädentaidot omikseen. Kiva, että on uutta sukupolvea tulossa.”

    Käsityötyöpajassa taidekutoja Sanna Reinikainen opetti ryijyjen ompelutekniikkaa.

    ”Eri aikakausien ryijyissä nukkaan tulee eri määrä lankaa. Kansanomaisten ryijyjen nukka ommellaan kolmella langalla. Jugendryijyissä ja moderneissa ryijyissä käytetään neljää lankaa ja uusimmissa jopa viittä.”

    Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kierrätyskorttelissa monenlaisesta kierrätystavarasta syntyi joko kokonaan uutta tai uudistettua vanhaa.

    Tyylihuonekalujen ja antiikin entisöintiin erikoistuneella Harry Qvistillä oli messuilla työn alla 1950-luvun jälleenrakennuskauden useimpien kotien tyyppihuonekalu, K-mallin nojatuoli.

    ”Meillä kierrätyskeskuksessa entisöinnissä käytetään pääasiassa vanhoja materiaaleja. Toki tuoleissa käytettävät satulavyöt ja verhoilulangat ovat uusia, mutta esimerkiksi jouset käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Myös verhoilukankaat ovat lahjoituksena saatuja”, Qvist sanoo.

    Uudelleen verhoiltava tuoli puretaan alkutekijöihinsä ja vasta siitä alkaa kunnostus.

    ”Meille tulee melkein kaatopaikkakamaa, josta sitten arvioidaan, pystytäänkö esine kunnostamaan.”

    ”Huonekalun kunnostuksessa ja uudelleen verhoilussa 80–90 prosenttia on sellaista työtä, joka ei kunnostetussa tuotteessa ole näkyvissä”, Qvist toteaa.

    Model expo -pienoismallitapahtuman suosikkeja olivat lennokkinäytösalueella ilmassa pörräävät helikopterit, lennokit ja ilmalaivat, pienoisvenealtaan veneet ja radio-ohjattavien työkoneiden maansiirtonäytökset.

    Pari vuotta maarakennuskoneiden pienoismalleja harrastanut iisalmelainen Joni Kangasniemi oli tuonut messuille kuormatraktorin, joka näppärästi nosteli niin hiekkakauhallisia kuin kaduilla käytettäviä noppakiviäkin.

    Loviisalainen Lauri Nurmi puolestaan esitteli kotkalaisen Vikla II -aluksen pienoismallia.

    ”Vikla II on ensimmäinen kokonaan itse rakentamani. Nyt on työn alla jo kolmas alus”, kertoi yli 12 vuotta pienoismalleja harrastanut Nurmi.

    Vikla II -pienoismalli on ollut esittelyssä myös oikealla esikuva-aluksellaan ja pr-veneenä matkamessuilla.

    Viikonvaihteen messutapahtumassa oli kädentaitojen ja pienoismallien ohella myös lapsimessut, lemmikkieläinmessut ja merkkituotteiden myyntitapahtuma.

    MAIKKI KULMALA

    Avaa artikkelin PDF