Kemijoen tulvat eivät ole kasvaneet
Eelis Pulkkinen esitti huolensa (MT 19.2.) tulvaennusteiden onnistumisesta ja siitä, onko niissä lainkaan otettu huomioon ilmastonmuutoksen vaikutusta. Tulvakeskus, joka on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, vastaa tulvaennusteiden tekemisestä Suomessa.
Vesistötulvissa ennustamiseen käytetään vesitasemallia, jossa jokien virtaamat vastaavat sateen ja haihdunnan määrää. Ennusteissa lumen määrän yksikkönä käytetään lumen vesiarvoa, eli lumen sulaessa syntyvää vesimäärää. Näin ei tule virhettä pakkas- ja suojalumen suuresta tiheys- tai painoerosta.
Pulkkisen mukaan tulvan toistuvuutta ei kannata määritellä vanhojen tulvatapauksien pohjalta.
Mitä toistuvuudella oikeastaan tarkoitetaan? Toistuvuusaika kuvaa, kuinka usein kyseinen tulva keskimäärin toistuu ja sen määrittämiseksi tarvitaan tietoa vanhoista tapauksista. Se on tapahtuman todennäköisyyden käänteisluku eli kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan todennäköisyys on prosentti. Tätä arvioidaan käyttämällä tilastollista toistuvuusanalyysiä, joka perustuu todennäköisyysjakauman käyttöön.
Kaikkien havaintojen perusteella arvioidaan tiettyä toistuvuutta vastaavan tulvan suurus tai kääntäen tietyn tulvan toistuvuus. Arvio ei siten perustu yksittäisen tulvan suuruuteen.
Havaintoaikasarjoissa Kemijoella ei ole toistaiseksi havaittu tulvissa kasvavia trendejä.
Kaukokartoitus on kehittynyt ja Tulvakeskuksessakin on seurattu satelliiteista saatuja lumihavaintoja sekä lumen määrästä että lumen peittämästä alasta.
Tarkkuus ei kuitenkaan ole ollut vielä perinteisten lumilinjahavaintojen tasoa. Näin ennusteissamme oleva lumimäärä perustuu Ilmatieteen laitoksen sadehavaintoihin, joita täydennetään lumilinjahavainnoilla.
Edelleenkin paras arvio lumen määrästä saadaan, kun havaitsija käy maastossa mittaamassa lumen syvyyttä ja punnitsemassa sen tiheyttä. Epäselvissä tilanteissa satelliitista saaduista arvioista on kuitenkin apua esimerkiksi Lapissa, jossa etäisyydet ovat suuret eikä lumilinjaverkko aina ole riittävän kattava.
Sääennusteina tulvaennusteissa käytetään Ilmatieteen laitoksen ennusteita sekä Euroopan keskipitkien säänennusteiden keskuksen kahden viikon päähän yltäviä todennäköisyysennusteita.
Tämän kahden viikon jälkeen tulvaennusteissa käytetään ilmastollisia vertailuarvoja jaksolta 1962–2012, joita on muokattu vastaamaan ilmastonmuutoksen jo havaittua vaikutusta lämpötiloihin ja sateisiin.
Tilastoihin perustuvien ennusteiden lisäksi tulvaennusteissa on testattu pitkän ajan (kuukausi- ja vuodenaika) sääennusteita jo vuodesta 2007, mutta vielä ne eivät ole olleet tarpeeksi hyviä operatiivisen tulvaennustamisen tarpeisiin. Seuraamme niitä kuitenkin ääritilanteiden varalta.
Kuten Pulkkinen mainitsee, antavat pitkän ajan sääennusteet vielä suuremman lumikertymän kuin mitä tilastojen perusteella saadaan.
Tänä keväänä etenkin Tornionjoella ja Ounasjoella kannattaa varautua tavanomaista suurempaan kevättulvaan. Tulvan suuruuden ratkaisee lopulta sulamisajan sää. Suurillakin lumimäärillä tulva jää vaatimattomaksi, jos sulaminen tapahtuu useassa erässä.
Markku Maunula
palvelupäällikkö
Tulvakeskus
Suomen ympäristökeskus Syke
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
