Puolet suomalaisista täysin pihalla koko asiasta: "Voidaanko samoilla hyllyillä myydä täysin erilaisilla vaatimuksilla tuotettuja tuotteita?"

Kuva: Jukka Pasonen

Lähes puolet suomalaisista kertoo MT:n tilaamassa kyselyssä, ettei ole koskaan kuullutkaan EU:n ja Etelä-Amerikan maiden välisestä Mercosur-vapaakauppasopimuksesta.

Kesällä neuvotellun sopimuksen hyväksymistä kannattaa neljännes kansasta. Sitä vastustaa joka kymmenes. Joka viides ei osaa määritellä kantaansa. Sopimus hämmentää varsinkin naisia, joista yli puolet ei koskaan ole kuullutkaan siitä. Miehistä 37 prosenttia kannattaa sopimuksen hyväksymistä.

"Mielenkiintoista, että naiset eivät yhdistä Mercosur-sopimusta huoleen ilmastonmuutoksesta ja ruokaturvasta, vaikka yleisesti he ovat enemmän huolissaan näistä asioista", MTK:n kauppapolitiikasta vastaava johtaja Juha Ruippo pohtii.

Maaseudulla sekä pääkaupunkiseudulla asuvat ja iäkkäämmät vastaajat ovat paremmin perillä Mercosur-sopimuksesta. Puolueista kriittisimmin siihen suhtautuvat keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät. Tulojen ja koulutuksen kasvaessa kasvaa myös vapaakauppasopimuksen kannatus.

Mercosur-alueeseen kuuluvat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay. Neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta on EU:n kanssa käyty lähes kaksi vuosikymmentä. Kesäkuussa neuvottelutuloksesta saavutettiin periaatteellinen sopu. Voimaan tullakseen sopimus vaatii kuitenkin EU:n jäsenvaltioiden sekä Euroopan parlamentin hyväksynnän.

EU:n jäsenmaiden kesken sopimusta viedään eteenpäin jo Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana syksyllä.

Suomen hallitus on suhtautunut sopimukseen myönteisesti. MTK taas vastustaa sopimuksen hyväksymistä, koska tuottajajärjestön mielestä brasilialaisen lihan tuontikiintiöt aiheuttavat painetta EU:n sisämarkkinoilla. Huolta aiheuttavat myös eteläamerikkalaisten tuotteiden turvallisuus ja tuotannon ilmastovaikutukset.

"Kyse on siitä, voidaanko samoilla hyllyillä myydä täysin erilaisilla vaatimuksilla tuotettuja tuotteita", Ruippo tiivistää.

EU-komission arvion mukaan sopimus säästäisi eurooppalaisilta yrityksiltä tullimaksuina yhteensä 4 miljardia euroa. EU-maista vietiin viime vuonna tavaraa Mercosur-maihin 45 miljardin euron edestä. Tuonti EU-maihin on ollut vientiä pienempää.

Valtaosa Etelä-Amerikan tuonnista koostuu maataloustuotteista, mikä on herättänyt huolta Euroopassa.

Sopimukseen kuuluu 99 000 tonnin kiintiö naudanlihalle, jonka tulli alenee 7,5 prosenttiin. Siipikarjan tuonnille avataan 190 000 tonnin tullivapaa kiintiö. Myös sokerin ja etanolin tuontiin tulee pieniä helpotuksia. Komission mukaan sopimuksen mukaiset tuontikiintiöt eivät uhkaa eurooppalaisia maatalousmarkkinoita. Jos häiriöitä syntyy, komissio lupailee EU:n tuottajille miljardin euron tukipakettia.

"Komissio tietää hyvin, että sopimus ei ole maatalouden kannalta tasapainossa. Tukipaketti on kuitenkin pelkkä heitto. Mitään rahaa ei ole budjetissa", Ruippo muistuttaa.

Maitotuotteiden vientiin EU:sta Etelä-Amerikkaan tulee tullivapaa kiintiö ja esimerkiksi alkoholijuomien ja oliiviöljyn vienti helpottuu. Ruipon arvion mukaan myönteiset vaikutukset kohdistuvat lähinnä Etelä-Euroopan tuotteille. Juusto on poikkeus. Siinä suomalaisyrityksillekin voi aueta mahdollisuuksia.

MT:n kyselyn toteutti Kantar TNS Agri ja siihen vastasi elokuun alussa 1 094 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.