Sepelvaltimotaudin juuret ovat nuoruudessa − ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa varhain

Tupakoinnin tiedetään olevan merkkittävä altistaja valtimoiden kovettumataudille. Kuva: Kari Salonen

Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen.

Lääketieteen lisensiaatti Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI).

Valtimonkovettumataudin riskitekijöitä ovat tupakointi, lihavuus, veren kolesterolitasot sekä korkea verenpaine. Elintapoihin liittyvien seikkojen lisäksi taudin kehittymiseen vaikuttavat myös perintötekijät.

Myös oireettoman henkilön sepelvaltimoiden kalkkeutuminen on osoitus valtimonkovettumataudista, ja kalkkeumien määrä on suoraan yhteydessä sepelvaltimotaudin kokonaislaajuuteen sekä sydäntapahtumiin ja kuolemiin.

Hartiala selvitti tutkimuksessaan tietokoneleikekuvauksella sepelvaltimoiden kalkkeumien yleisyyttä oireettomilla 40–46-vuotiailla henkilöillä.

”Sepelvaltimoiden kalkkeumia löytyi noin 19 prosentilta tutkittavista. Esiintyvyys miehillä oli yli kaksinkertainen naisiin verrattuna ja vanhemmilla esiintyvyys oli nuorempia korkeampi”, Hartiala kommentoi Turun yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko oireettomien henkilöiden nuoruudessa ja aikuisiällä havaitut sepelvaltimotaudin riskitekijät yhteydessä aikuisiällä mitattuun sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen.

”Niillä, joilla todettiin sepelvaltimoiden kalkkeumia, oli jo nuoruudessa, 12–18-vuotiaana, korkeampi veren LDL- eli niin sanotun huonon kolesterolin pitoisuus verrattuna niihin, joilla kalkkeumia ei todettu. Sen lisäksi esimerkiksi veren kokonaiskolesterolitaso ja verenpainetasot olivat keskimäärin seuranta-aikana korkeampia niillä, joilla todettiin kalkkeumia kuvauksessa”, Hartiala toteaa.

Tutkimukseen osallistuneita lähes 600 henkilöä on seurattu säännöllisin väliajoin vuodesta 1980 lähtien Turussa, Tampereella ja Kuopiossa osana LASERI-tutkimusta.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että sepelvaltimotauti kehittyy pitkään oireettomana, sillä noin viidenneksellä oireettomista tutkittavista oli todettavissa sepelvaltimoiden kalkkeutumista.

Huomionarvoista oli myös se, että nuoruudessa mitatut sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot olivat yhteydessä aikuisiällä todettuun oireettomaan sepelvaltimotautiin osittain aikuisiän riskitasoista riippumatta.

”Aiemmin vain yhdessä tutkimuksessa on todettu lapsuudessa mitatun painoindeksin ja myöhemmin kehittyvien sepelvaltimoiden kalkkeumien yhteys. Yhdessä nämä tulokset tukevat näkemystä siitä, että sepelvaltimotaudin kehitykseen vaikuttavat jo lapsuuden ja nuoruusiän riskitekijät”, Hartiala summaa.

Tutkija kannustaakin kiinnittämään huomiota jo nuorten elintapoihin, jotta sepelvaltimotaudin kehittymistä saataisiin ehkäistyä tai hidastettua, Hartiala painottaa.

Tutkimukseen pääset tutustumaan tästä.