Sipilä on erilainen poliitikko
Suomen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä jaksaa yllättää iloisesti.
Taustalla on selvästi vaikutuksensa: kun ihminen on rakentanut oman elämänsä ja uransa oman osaamisensa avulla eikä veronmaksajien rahoja eri tekosyillä vuosikaudet kupaten, niin hänen ajattelunsa on suoraselkäisempää kuin muilla poliitikoilla.
Viimeksi Sipilä muun muassa sanoi, että ministeriöitä on liikaa, ja se on taivahan tosi. Niitähän onkin perustettu kaikenlaisten turhakkeiden suojatyöpaikoiksi jopa hallituksia perustettaessa, jotta jokaiselle omasta mielestään merkittävälle syöttiläälle saataisiin auto ja salkku, töistä ei niin väliä.
Samaten Sipilä ehdotti, että vaaleissa nostettaisiin esiin vain 5–8 teemaa ja puolueet ottaisivat niihin selkeän kannan, mikä helpottaisi vaihtoehtojen hahmottamista ja valintojen tekemistä. Totta tuokin.
Nykyään esimerkiksi kokoomusta ja SDP:tä ei erota mistään, paitsi että toiset uskovat jo olevansa porvareita ja toiset haluavat olla sellaisia. Ja oikeat porvarit eli suurpääoma naureskelee molempien selän takana.
Juha Sipilän persoona tuo mieleeni myös yhden jo aikanaan esiin heittämäni ajatuksen: eikö vain poliitikoilla pitäisikin ennen politiikkaan ryhtymistä olla jo ura muualla kuin politiikassa, ja tämän uran onnistumisesta voitaisiin päätellä myös henkilön mahdollisuuksia onnistua ja jaksaa politiikassa?
Tätä kannatan yhä lämpimästi, ja kansanedustamiselle pitäisikin tämän varmistamiseksi asettaa esimerkiksi 40 vuoden alaikäraja.
Richard Järnefelt
pianisti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
