Karhukanta ja kaatoluvat vähenevät
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esittää 1.8. alkavan metsästysvuoden suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 133 karhua. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) arvioima suurin kestävä verotusmäärä on 160 karhua.
MMM:n viime vuosien tavoite on ollut pysäyttää karhukannan kasvu. Parin viime vuoden aikana kannan kasvu on taitettu sallitulla metsästyksellä. Karhuja on nyt 20 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
Rktl arvioi, että vuonna 2011 Suomeen syntyi enintään 281 karhunpentua, tämän vuoden pentujen määräksi arvioidaan 295.
MMM:n mukaan karhukanta on nyt vuoden 2009 tasolla. Karhukannan hoitosuunnitelman mukaisesti tavoite on karhukannan levitys entistä tasaisemmin maan eri alueille.
Rktl:n maaliskuussa MMM:lle toimittaman arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1 330–1 445 karhua. Vuotta aiemmin arvio oli 1 660–1 780. Luvut perustuvat petoyhdyshenkilöiden havaintoihin.
Itä-Suomen vakiintuneen karhukannan hoitoalueelle esitetään kaatolupaa enintään 60 karhulle. Pohjois-Suomeen esitetään kiintiömetsästyksen lupakatoksi itäiselle poronhoitoalueelle 30 karhua ja läntiselle poronhoitoalueelle 10 karhua, MMM kaavailee asetusluonnoksessaan.
Etelä- ja Pohjois-Karjalan vakiintuneen kannan hoitoalueen ulkopuolella olevilla alueille sekä Keski-Suomen, Kymenlaakson ja Pohjois-Savon levittäytymisvyöhykkeelle myönnetään yhteensä enintään 15 kaatolupaa.
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kehittyvän kannan hoitoalue saa yhteensä enintään kolme kaatolupaa.
Kehittyvän kannan hoitoalueella sallittaisiin yhteensä enintään kolmen karhun kaato Pirkanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.
Erityisen merkittävien vahinkojen tai turvallisuusuhkan estoon voidaan myöntää poikkeuslupia 15 karhulle. Tätä kiintiötä ei ole rajoitettu alueellisesti. JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
