Sään ääri-ilmiöt huomioonrakennusten suunnittelussa
Lumi kuormittaa kattoja ja puita kaatuu rakennusten päälle. Monta rakennusta romahtaa joka vuosi. Vinosateet piiskaavat kosteutta rakenteisiin.
Ääri-ilmiöiden ennustetaan yleistyvän Suomessa. Miten tämä huomioidaan rakennusten suunnittelussa?
”Luonnonilmiöt huomioidaan jo todella hyvin, kun rakennuksia suunnitellaan”, rakennussuunnittelija Mikko Heikkinen Maveplan-insinööritoimistosta Oulusta sanoo.
Heikkisen mielestä rakennussuunnittelun sääntöihin ei tarvita tiukennuksia. Maatilarakennusten palomääräykset ovat niin tiukat, ettei syytä huoleen säädösten takia ole.
Riskipäällikkö Juhani Savolainen Lähi-Tapiolasta on toista mieltä. Hänen mielestään viranomaisten pitäisi tarkentaa normistoa.
”Lujuuksia ja tiiviyksiä on vara parantaa.”
Vanhempi opettaja Jani Jämsä Pelastusopistosta kehottaa mitoittamaan oikein tuulikuorman. Tuuli puhaltaa vaakavoimaa seiniin ja nostetta kattoristikoihin.
”Tarvitaan kestävyyttä vaakavoimia vastaan ja kunnolliset kiinnitykset kattoon.”
Rakennesuunnittelijalle tämä tietää töitä rakennuksen suunnitteluvaiheessa, kuormituksen laskentaa ja mitoitusta.
Lähi-Tapiolan Savolainen neuvoo tarkistamaan rakentajien työnjäljen.
”Nauloja ei lyödä tarpeeksi. Kiinnitykset jäävät usein huonoiksi.”
Vuosittain romahtaa kymmenen hallia ja tuotantorakennusta, huonoina vuosina kaksikymmentä. Tänä vuonna ei ole vielä yhtään kattoa romahtanut, sillä lumiraja kulkee Oulun korkeudella.
Romahdus on yleensä monen tekijän summa: on huonoa suunnittelua, rakentamista ja heikkoja kiinnityksiä. Jotkut jättävät kiireessä suunnitelmat tarkastamatta.
Tuuli kinostaa eniten lunta rakennusten liitoskohtiin sekä kattojen porrastuksiin. Jäätä kertyy katoille niin, että matalaa kerrosta on vaikea huomata.
”Jää voi olla hyvin painavaa tavaraa, 180 kiloa neliötä kohti”, Savolainen laskee.
Pintamateriaaleilta vaaditaan Savolaisen mukaan säänkestävyyttä, jotta rakennukset kestävät 50–100 vuoden elinkaaren. Hyvin tehtyä rakennusta ei tarvitsisi remontoida läpikotaisin eikä purkaa ennen aikoja. Sen arvo säilyisi paremmin.
Viistosateista voi imeytyä kosteutta rakenteisiin. Räystäästä kannattaa tehdä luja ja pitkä ja rakennukseen pitää jättää riittävästi ilmarakoja. Tuulettavien rakenteiden ilmankierrosta pitää huolehtia, yläpohjassakin.
Pihapiiristä kannattaa kaataa vanhat ja suuret puut, jos ne yltävät myrskyssä kaatumaan rakennusten päälle. Uudisrakennusten lähelle ei nykyaikana tällaisia puita jätetä.
Autoja ja traktoreita ei kannata parkkeerata puiden lähelle.
”Irtonaiset ja lentoon lähtevät tavarat pitää kerätä pihasta pois”, Jämsä neuvoo.
Heikkisen mielestä tiedonkulku ja epäselvä vastuunjako ovat suurimpia ongelmia rakennustyömailla. Toivomista on suunnitelmien lukutaidossa ja tahdossa rakentaa suunnitelman mukaan.
”Näitä asioita on parannettu huomattavasti uudisrakennuksilla”, Heikkinen arvioi.
Suurimmat säästöt tehdään Heikkisen mukaan suunnittelun luonnosvaiheessa. Silloin valitaan toiminnalliset ja rakenteelliset ratkaisut. Huono rakennuspaikka nostaa perustamiskuluja reippaasti.
”Moni laskee säästävänsä rakennustyömaalla oikomalla suunnitelmia ja vaihtamalla materiaaleja.” JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
