Runnista kajahtaa elokuussa
Runnirock raikaa keskellä Iisalmen Runnin kylän historiallista maalaismaisemaa. Jari Sirén (vas.), Mika Haaro, Antti Niskanen, Perttu Nousiainen ja Sami Repo odottavat tapahtumaa innolla. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoIISALMI (MT)
Seisomme metsänrannassa, laajan pellon perällä. Edessämme levittäytyvän peltoaukean takaa avautuu näkymä Runnin kylänraitille.
”Nyt meidän lehmätkin pääsevät Eppuja kuuntelemaan”, lohkaisee Antti Niskanen, joka omistaa maat.
Tapahtumavastaava Mika Haaro osoittaa kohtaa, johon esiintymislava nousee.
”Se on täällä pellon takaosassa. Ensin ajattelimme laittaa sen keskemmälle, mutta sateiden yllättäessä tämä paikka on paljon parempi.”
Ilmassa on innostusta ja jännitystä. Viereisellä laidunmaalla käyskentelee nautakarjaa.
Iisalmen Runnin kylässä valmistellaan paraikaa ensimmäistä Runnirock -musiikkifestivaalia. Elokuun kolmantena viikonloppuna lavalle nousee kattaus suomalaisartisteja, nimekkäimpinä Eppu Normaali ja Suvi Teräsniska.
Runnin kylpylän toimitusjohtajan Perttu Nousiaisen ajatuksena oli ensin hankkia esiintyjäksi Sonata Arctica. Jo pitkälle edenneet neuvottelut kuitenkin kariutuivat aikataulullisista syistä.
”Se homma kuivui vähän kasaan, mutta jotain jäi muhimaan.”
Runnirock syntyi melkein vahingossa, päähänpiston kautta.
”Päätettiinkin, että järjestetään kokonaan uusi festivaali, Runnirock. Kun päätös syntyi kesä–heinäkuun vaihteessa, aloimme heti laittaa lupa-asioita kuntoon”, Nousiainen taustoittaa.
”Mika (Haaro) alkoi heti soitella eri bändejä lävitse. Alusta asti oli selvää, että haluamme Eput tänne. Kun saimme sopimuksen sinne suunnalle, alkoi muu kattaus rakentua”, Nousiainen toteaa.
Runnissa Nousiaista viehättää erityisesti maalaismainen miljöö, joka poikkeaa selvästi tyypillisistä festivaalipaikoista.
”Tapahtuma on niityllä. Rockfestivaalien alkuaikojen henki on täällä läsnä. Woodstock järjestettiin 1960-luvulla tämän kaltaisessa miljöössä.”
Myös ajankohta on Runnirockille otollinen.
”Meillä on täällä monipuolinen ja kattava esiintyjäkaarti, eikä samana viikonloppuna muualla maassa tapahdu paljon.”
Runnin kyläläiset ovat ottaneet tapahtuman omakseen. Tapahtumaa järjestetään pitkälti talkoovoimin, vaikka taloudellisen vastuun kantaa Runnin kylpylä.
”Festarialueen rakentamisessa on iso homma. Erityisesti tässä talkoolaisista on suuresti apua”, Haaro toteaa.
Myös viranomaisasiat ja lupa-asiat työllistävät paljon.
”Toisaalta paikalliset viranomaiset ovat olleet todella yhteistyökykyisiä. Tiedän, että Etelä-Suomessa viranomaisasiat eivät olisi hoituneet yhtä nopeasti”, Nousiainen sanoo.
Järjestyksenvalvonta tapahtumassa hoidetaan paikallisten toimesta.
Heinäkuussa Runnissa pidettiin järjestysmieskurssi, jonka suoritti parikymmentä kyläläistä.
Tapahtumaa odotetaan Runnissa innolla. Festivaalit pellolleen ottava Antti Niskanen on iloinen, että kylään tulee pitkästä aikaa elämää.
”Virkeys syntyy paikallisten yhteistyöllä. Välillä oli jo sellainen olo, että paikka alkaa kuihtua, mutta tällaisesta saa uutta virtaa.”
”Mittavan urakan läpiviemiseen tarvitaan hyvä, sitoutunut porukka. Meillä on sellainen kasassa ja Runni on kaikkien asukkaiden yhteinen ylpeydenaihe”, Haaro summaa.
Tapahtuman kävijätavoitteeksi on asetettu runsaat kaksituhatta kävijää.
”Eikä sekään haittaa, jos kävijätavoite sattuisi ylittymään”, talkoomies Jari Sirén heittää.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
