Valtionosuus pitää kuntia hengissä
Hallituksen budjettiriihestä tihkuneiden tietojen mukaan hallitus aikoo säästää julkisesta taloudesta myös leikkaamalla kuntataloudelta.
Jo kevään kehysriihessä päätettiin valtionosuusleikkauksista, jotka nousevat ensi vuonna yli miljardiin euroon. Tällä viikolla hallituksen kerrottiin kaavailevan myös toisen miljardin leikkaamisesta kuntien valtionosuuksista, mutta samalla vähennettäisiin myös kuntien tehtäviä.
Hallituksen neuvottelut olivat vielä kesken MT:n mennessä torstaina painoon.
Kuntaliiton mukaan keväinen leikkaus tarkoitti 1,25 prosentin nousupainetta kunnallisveroon ja toinen miljardi nostaisi korotuspaineen laskennallisesti 2,5 prosenttiyksikköön.
Kuntaliitto on arvostellut leikkauksia voimakkaasti. Liiton mielestä ne vain siirtävät säästövastuuta valtiolta kunnille eivätkä paranna kestävyysvajetta. Kuntaliiton laskelmien mukaan väestön vanheneminen lisää kuntien menoja noin prosentilla joka vuosi ja julkisen talouden kestävyysvajeesta puolet tulee juuri kuntapalveluista.
Kunnat ovat vaatineet, että kuntien tehtäviä pitää vähentää samaan aikaan leikkausten kanssa.
Valtionosuuksilla on kunnille iso merkitys. Jos niitä ei olisi, kaikkien kuntien veroprosentti nousisi nykyisestä. Kymmenissä kunnissa vero nousisi yli kolminkertaiseksi.
Valtio tasaa valtionosuuksilla verotuloja ja rahoittaa kuntien järjestämiä peruspalveluja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja sekä opetusta noin kahdeksalla miljardilla eurolla vuosittain.
Kunnat ovat toivoneet valtiolta rahaa muun muassa koulujen homekorjauksiin. Tiettävästi hallitus myönsi sitä nyt riihessä 100 miljoonaa euroa. Keväällä hallitus päätti siirtää kunnille myös jäteveron tuottoa.
Lisäyksiä voi kuitenkin syödä esimerkiksi nyt kerrottu lasten kotihoidontuen remontti, vaikka hallitus onkin luvannut siihen 11 miljoonaa euroa. Muutos tarkoittanee käytännössä, että vanhemmat menevät töihin ja kuntien pitää järjestää enemmän päivähoitopaikkoja.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
