Katiskojen norppaturvallisuutta valvotaan
Norppareissulla tehdään myös normaalia lupatarkastusta. Uistelemassa olleella Teuvo Ahosella on luvat kunnossa, mutta uutinen kuutin kuolemasta harmittaa. Riitta Mikkonen Kuva: Viestilehtien arkistoRÄÄKKYLÄ
Norppa mielessään neljä miestä lähtee kesäkuun lauantaiaamuna vesille Joensuusta. Suunta on Pyhäselän yli Rääkkylään.
Erätarkastaja Markus Rahikainen ja kalastuksenvalvoja Jyrki Anttila Savonlinnasta sekä kalastuksenvalvoja Sami Kurenniemi Joensuusta saavat tälle reissulle mukaansa rääkkyläläisen ylikonstaapeli Kari Kulmalan, joka tuntee nämä rannat niin vesiltä kuin mantereeltakin katsoen.
Rahikainen sen sijaan on vasta kolmatta kertaa Rääkkylässä. Ensimmäinen oli maissakäynti Paksuniemen vierassatamassa, toinen ehkä vuodenvaihteessa alkaneen viranhoidon ikävin.
”Kävin noutamassa tänä keväänä apukinospesään syntyneen, Pohjois-Karjalan ainoan kuutin tutkimustarkoituksiin”, sanoo vakava Rahikainen.
Sen ainoan kuutin elämä päättyi katiskaan. Katiskaan, joka oli luvallisella alueella, mutta ei ollut norppaturvallinen.
Rättikatiskan nielu näyttää ahtaalta, mutta antaa periksi siinä vaiheessa, kun norppa saa vainun helposta kala-ateriasta, joka jää viimeiseksi.
Kalastaja itse ilmoitti onnettomuudesta, jonka kirjaaminen ja tutkimusaineiston kuuleminen jäi luontevasti valtakunnan ainoan nimenomaan norpan valvontaan palkatun viranhaltijan tehtäväksi.
Rahikaisen viisivuotinen toimikausi Metsähallituksen kahdentenatoista erätarkastajana alkoi vuodenvaihteessa. Puolet vuodesta kuluu perinteisessä erävalvonnassa, puolet on suunnattu norpalle. Norppavalvonta painottuu alkuvuoteen ja sen osuuden rahoittaa Saimaannorppa-Life-hanke.
Toimipiste on Savonlinnassa, ja pääasiallinen kenttä norpan kotivesillä Saimaalla. Pohjois-Karjalan puolella norppaa on tavattu ja muutamakin yksilö voi elvyttää kannan, joten suojelu ja sen valvonta on täälläkin tärkeää.
Tarpeellisuuden todistaa tämänkeväisen kuutin kohtalokin. Pohjois-Karjalan vesiä päätöinään valvova Kurenniemi toivoo, että osakaskunnat miettivät entistä tarkemmin myös norppasuojelun alueita.
Ukonselän kuutti poikkesi suojellulta selältä ehkä kilometrin verran, vapaaksi määriteltyyn lahdenpohjukkaan.
Verkkopyynnin rajoitukset ymmärretään paremmin, mutta katiskoissa on huomautettavaa. Tällä reissulla kymmeniin katiskoihin jätetään huomautus ja ohje oikeasta merkinnästä.
Kalastajan yhteystietojen pitäisi näkyä aina pyydyksestä niin, ettei tarkastajan tarvitse koko pyytöä nostaa vedestä tarkastusta varten.
Suojelualueilta ei pyydyksiä löydy, ja kaikki tarkastetut luvat ovat kunnossa. Saadaan myös malliesimerkki hyvästä katiskasta, jonka nielun mitassaan pysyminen on varmistettu nippusiteellä, ja suuaukkoon on viritetty lankaristikko.
Hyvä katiska on myös merkitty asiaankuuluvasti yhteystiedoin. Kyytiin se kuitenkin joudutaan nostamaan siksi, että sen luokse ohjaa pelastustehtävä: naru on kiertynyt skootterin turbiiniin.
”Pyydyksen naru ei saa olla kelluva, vaan joko uppoava tai painotettu”, muistuttaa Kurenniemi.
Vielä tänä kesänä norpan- ja kalastuksensuojelun säädösten rikkomisesta jätetään huomautuslappuja ja ohjevihkosia pyydykseen sidotussa muovipussissa.
Ensi kesänä on luvassa myös katiskoiden talteenottoa, ennakoi kalastuksenvalvoja.
Valvonnan päätehtävä ei ole poistaa pyydyksiä tai tehtailla tutkimuspyyntöjä vaan edistää sääntöjenmukaista kalastusta. Tärkeimpiä keinoja ovat ohjaus ja neuvonta.
Kurenniemi aloitti Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksella vuonna 2006, ja sinä aikana on tullut toteennäytettyä valvonnan merkitys myös taloudellisesti. Talous ei perustu sakkoihin vaan lunastettuihin lupiin.
Näkyvyys on yhtä tärkeää kuin pyydysten tarkastaminen.
Yhteisvalvontapäivien määrä on lisääntynyt vähitellen, tälle suvelle niitä on suunniteltu 17. Viime kesänä toteutui 15, kun suunniteltuja oli 14.
Painotukset eri päivinä vaihtelevat vuodenajan mukaan. Norpan lisäksi esimerkiksi järvilohen nousu syksyllä on erityistarkkailussa.
Samalla, kun valvotaan kalastusta ja suojellaan norppaa ja järvilohta, valvonnan läsnäolo lisää myös yleistä turvallisuutta vesillä.
”Norppa on mukava otus ja vettä riittää meille kaikille”, tuumaa uistelureissulla jututettu Teuvo Ahonen, jolle tulee ikävänä uutisena tämänkeväisen kuutin menetys.
”Ukonkuutti” jää historiaan todisteena siitä, että elinpiirin latvavesilläkään suojelutoimet eivät ole turhia.
”Yleinen mielipide on selvästi norpan puolella, mutta vouhotukseksi mielletty luonnonsuojelu herättää kapinahenkeä”, poliisista erätarkastajaksi siirtynyt Rahikainen sanoo.
Rahikainen korostaa, että jollei nykyisiä säädöksiä noudateta, tietää se pitemmällä tähtäimellä niiden kiristymistä.
RIITTA MIKKONEN
Norppa on mukava otus ja vettä riittää meille kaikille.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
