Mökille muutto jäi haaveeksi – ensin tyrmäsi ely, sitten mökkikunta

Heikki Kaipainen viihtyy Taipalsaarella. Heikki ja Marja-Leena Kaipaisen täysin talviasuttava kakkoskoti valmistui Saimaan rannalle vuonna 2010. Kuva: Ari Nakari

Kun on talviasuttava uusi talo kesämökkitontilla ja kaupunkiasunnolla on vain harvoin käyttöä, kuka tahansa ryhtyisi miettimään, eikö olisi järkevämpää pistää kerrostaloasunto myyntiin ja muuttaa pysyvästi mökkipaikkakunnalle.

Tällaista pohdintaa ovat käyneet jo viime vuosikymmeneltä lähtien helsinkiläiset Heikki ja Marja-Leena Kaipainen. Ja he ovat myös päätöksensä asiassa tehneet. He ovat hakeneet peräti kaksi kertaa lupaa muuttaa kesämökiksi luokiteltu talonsa asuinrakennukseksi.

Molemmilla kerroilla hakemus on hylätty. Vuonna 2010 sen hylkäsi Kaakkois-Suomen elykeskus. Tuolloin Taipalsaaren kunnan rakennuslautakunta puolsi Kaipaisten hakemusta – kaikki edellytykset olivat sen mielestä kunnossa.

Elykeskuksen perustelut hakemuksen hylkäämiselle ovat moninaiset ja kapulakieliset.

”Ei voida ottaa huomioon vain subjektiivisia näkökohtia, vaan asiaa tulee tarkastella osana suurempaa kokonaisuutta”, elykeskuksen virkamies perustelee päätöksessä.

”Käyttötarkoituksen muutoksella saattaa olla laaja-alaisesti tarkastellen haitallisia vaikutuksia koko kunnan maan- ja alueidenkäytölle.”

Elykeskus on huolissaan kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja siitä, että muillekin vastaaville poikkeamislupien hakijoille pitäisi jatkossa antaa myönteinen päätös. Se vetoaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, joiden tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Sen mielestä poikkeamislupa ei ole oikea tapa Kaipaisten hakeman asian ratkaisemiseen, vaan kunnan tulisi ratkaista asia kaavoituksella.

Heikki Kaipainen ymmärtää elykeskuksen perusteluja palvelujen näkökulmasta, sillä heidän tonttinsa sijaitsee syrjässä, muutaman kilometrin päässä Pönniälän kylästä.

”Jos myisimme talon viisilapsiselle perheelle, kunta joutuisi järjestämään lapsille tänne koulukyydin”, hän sanoo.

Toisaalta Kaipaiset eivät ole ensimmäisiä loma-asukkaita, jotka ovat saman kylän ranta-alueilla hakeneet lupaa muuttaa loma-asuntonsa pysyväksi asunnoksi. Kaipaisen mukaan useille alueen asukkaille lupa ja sen myötä kuntalaisuus on myönnetty.

Kun maan hallitus oli vaihtunut vuonna 2015, Heikki Kaipainen sattui puhumaan asuinpaikka-asiastaan eteläkarjalaiselle kansanedustajalle. Tämä kertoi, etteivät elykeskukset enää päätä poikkeamisluvista vaan päätöksen tekee kunta.

Tämän tiedon johdosta Kaipaiset lähettivät toiveikkaina Taipalsaaren kunnalle uuden hakemuksen vuonna 2016. Kunta oli puoltanut kuusi vuotta aiemmin heidän hakemustaan ja olosuhteet olivat ennallaan.

Vaan tällä kertaa kunta olikin eri mieltä kuin aikaisemmin. Se vetosi perusteluissaan elykeskuksen aiemmin listaamiin asioihin ja hylkäsi hakemuksen. Taas jäi taipalsaarelaisuus haaveeksi. Ja veroeurot jäivät Helsinkiin.

”Olisimme myyneet Helsingin asunnon pois, säästäneet siitä kuukausittaiset yhtiö­vastikkeet, ja olisimme voineet antaa nuorisolle rahaa uuden asunnon hankintaan. No, veroja olisimme yhteensä joutuneet täällä maksamaan enemmän kuin Helsingissä, kun veroäyri on Taipalsaarella selvästi korkeampi. Mutta Taipalsaaren kunnalle näyttää riittävän kiinteistövero”, Heikki Kaipainen miettii.

MT kysyi Taipalsaaren kunnalta, miksi kunnan kanta Kaipaisten hakemukseen muuttui. Vastausta kysymykseen ei löytynyt, sillä asiaa käsitelleet viranhaltijat eivät ole enää kunnalla töissä.

”Yleinen linjamme on, että pyrimme edistämään ja tukemaan vapaa-ajanasukkaiden muuttamista vakituisiksi asukkaiksi”, vakuuttaa kunnanjohtaja Jari Willman.

Näin on hänen mukaansa tehty esimerkiksi Suuressa Jänkäsalossa. Se on yksi Saimaan suurimmista saarista.

Taipalsaari lukeutuu niihin suomalaisiin kuntiin, joissa on selvästi enemmän kesämökkejä kuin vakituisesti asuttuja asuntoja. Vuonna 2015 kunnassa oli Tilastokeskuksen mukaan 3 411 kesämökkiä ja runsaat 2 000 asuntoa.

Väkisin, omalla päätöksellään mökkiläinen ei voi noin vain muuttaa mökilleen pysyvästi asumaan, kerrotaan Kuntaliitosta. Ei, vaikka henkilö olisi joutunut pakottavasta syystä luopumaan vakituisesta asunnostaan.

Kuntaliiton johtavan lakimiehen Ulla Hurmerannan mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisten pitää puuttua luvattomaan asumiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain lupaharkinta ei tunne henkilökohtaisia syitä poiketa laista.

”Jos muuta asuntoa ei löydy, täytyy viime kädessä kääntyä sosiaaliviranomaisten puoleen asunnon löytämiseksi”, Hurmeranta selvittää mökin ja vakituisen asunnon rajankäyntiä.