Tasavallassa alkoi uusi aika Niinistön johdolla
Valta vaihtui Suomessa 12 vuoden jälkeen. Tarja Halosen työtä jatkaa Sauli Niinistö. Toni Vallasjoki Kuva: Viestilehtien arkistoUusi tasavallan presidentti Sauli Niinistö vaati virkaanastujaispuheessaan pikaisia toimia nuorten syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi.
Niinistö aikoo itse toteuttaa vaalilupauksensa. Hän kutsuu koolle asiantuntijoita pohtimaan nuorten syrjäytymistä.
”Ongelman ratkaiseminen edellyttää, ettei kukaan meistä katso ohi ja ajattele, että asia on jonkun muuna vastuulla.”
Ulkopolitiikan johtajana hän pyrkii sujuvaan yhteistyöhön – kuten perustuslaki edellyttää. Suuria mullistuksia ei ole luvassa.
”Ulkopolitiikassa jatkuvuudella on sijansa. Se tuo ennustettavuutta ja myös vakautta ympäristöömmekin.”
Suomalaisten vanhoista arvoista tärkein liittyy työmoraaliin.
”Kunnioitan sellaista suomalaista, joka on rakentanut tämän maan tehtaassa, toimistossa, pellolla, yrityksessä tai kodissa. Hänen maailmankuvansa ja arvonsa on ansaittu.”
Myös poikkeavat ”omiaan tekevät” suomalaiset, kuten kekseliäät insinöörit tai uuden perspektiivin luovat taitelijat saivat presidentin kunnioituksen.
Niinistöstä tuli virallisesti tasavallan presidentti pian sen jälkeen, kun hän antoi eduskunnalle juhlallisen vakuutuksen torstaina kello 12.25.
Taputuksia ei kuultu. Tunnelma salissa oli hyvin arvokas.
Eduskunnan edessä Niinistö otti muodollisesti puolustusvoimat johtoonsa, kun hän tarkisti talon edustalle ryhmittäytyneen kunniakomppania.
Protokollan mukaisesti uusi ja väistyvä presidentti siirtyivät autoletkassa Presidentinlinnaan.
Linnassa alkoi päivän erikoisin tapahtumasarja.
Halonen siirtyi Peilisaliin, jossa odottivat kansainvälisen diplomaattikunnan edustajat.
Presidentin hyvästien, Venäjän suurlähettiläs Alexander Rumyantsevin kiitospuheen sekä yhteisen juhlamaljan jälkeen Halonen kiiruhti Valtiosaliin.
Siellä hän tapasi hallituksen jäseniä, korkeimpia valtion virkamiehiä, kirkon, oikeuden, armeijan ja yliopistojen edustajia.
Hyvästien jälkeen Halosen osuus oli ohi ja parrasvaloihin astui tasavallan presidentti.
Niinistö otti vastaan – Halosen tavoin – diplomaattikunnan vanhimman edustajan eli Venäjän suurlähettilään tervehdyksen ja onnittelut.
Niinistö aloitti 300 käsiparin kättelyurakan diplomaattikunnasta. Sadan käsiparin jälkeen hän siirtyi pitämään puheen ylimpien valtioelinten edustajille ja korkeimmille virkamiehille.
Kahdensadan kättelyn ja juhlamaljan jälkeen Suomen tasavallan presidentin ensimmäisen työpäivän virallisen osuus päättyi.
JANNE IMPIÖ
”Kaikkia ei voi miellyttää ja kritiikkiä on kestettävä”, totesi väistyvä tasavallan presidentti Tarja Halonen seuraajalleen eduskunnassa.
Halonen muistutti, että koko kansan presidenttiys vaatii paljon työtä. ”Kansan yhteistä etua on ajettava ja tarvittaessa asettauduttava heikomman puolelle.”
Jäähyväispuheessaan Halonen puutui myös kasvaneisiin tuloeroihin. Hän huomautti, että kasvaneet tuloerot olivat nähtävissä Suomessa jo vuosituhannen vaihteessa. ”Jostain syystä sitä ei joko haluttu tunnistaa tai kyetty tunnistamaan riittävästi.”
Presidentinvaalit vauhdittivat Halosen mielestä keskustelu alueellisesta eriarvoisuudesta.
Jatkossa koko maata tulisi kehittää alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen.
”Suomi on kokonaisuus, jonka alueet ja niiden hyvinvointi riippuvat toisistaan.”
Presidentti opasti lisäksi eduskuntapuolueita toteamalla, että ”uudistuksissa on kuultava riittävästi kansalaisia, joita muutokset koskevat”.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
