Cronbergia harmittaa, ettei pellettiin sytytty ajoissa
JOENSUU (MT)
Kanada ja Yhdysvallat tulevat dominoimaan Euroopan pellettimarkkinoita. Entinen työministeri ja europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) harmittelee, ettei Suomessa saatu aikoinaan pelletin kotimarkkinoita vetämään.
”Sille ei saanut tukia, ei ollut tietoutta ja tehtiin huonoa politiikkaa. Ilomantsin pellettitehtaan tuotantokin vietiin Ruotsiin, koska kotimarkkinoita ei löytynyt. Kanada ja USA tulevat täyttämään Euroopan pelletillään. Suomella oli pieni pellettibuuminsa, mutta se hukattiin”, Cronberg pahoittelee.
Kanadasta ja Yhdysvalloista tuodaan jo nyt yli miljoona tonnia pellettiä Eurooppaan.
Cronberg alusti viime viikolla Joensuussa kansainvälisessä bioenergiaseminaarissa, jossa hän maalaili isoa, mutta ei niin valoisaa, kuvaa Euroopan energianäkymistä.
”Kaikkein nopeimmin muuttuvaa politiikkaa on EU:ssa ollut juuri energiapolitiikka. Ukrainan kriisi on rikkonut yhteistyökuviot Venäjän kanssa. Nyt keskeinen kysymys on, miten Venäjä-riippuvuudesta päästään eroon”, Cronberg pohjusti.
Hän kehotti biotalousalan ammattilaisista koostunutta kansainvälistä seminaariyleisöä suuntaamaan katseitaan Kanadaan ja Iraniin. Niissä Euroopan himoitsemia energiavarantoja on.
”Jo nyt Slovenialla on öljyntuottamissopimuksia Iranin kanssa, mikä ei helpota EU:n ja Amerikan välisiä suhteita.”
Tuonnin rinnalla Eurooppa voi alkaa panostaa entistä enemmän energiaomavaraisuuteen, jossa atomivoiman ja liuskekaasun rinnalla vaihtoehtona on bioenergia.
Vuosia sitten uusiutuvan energian lähtökohtana olivat metsä ja metsäenergia, nyt yleinen näkemys biotaloudesta on laajentunut kattamaan lähes kaikki luonnon aineosat kiveä lukuun ottamatta. EU:ssa kuljetaan Cronbergin mukaan kahdella raiteella.
Metsäenergia nähdään EU:ssa metsästrategian sisälle kuuluvaksi, kun taas biotalous kulkee siitä erillään.
”Biotalous on laaja kokonaisuus, jonka sisään voi upottaa niin jätteenpolton kuin puurakentamisenkin. Mielestäni on se on hyvä. Biotalous avartaa näkemyksiä.”
Metsäntutkimuslaitoksen ja Karelia-ammattikorkeakoulun seminaarissa kuultiin Cronbergin lisäksi skotlantilaisia, ruotsalaisia ja irlantilaisia asiantuntijoita. Heidän mukaansa kansainväliset projektit ovat edistäneet etenkin tiedonkulkua ja biolämpövoimaloiden syntyä Euroopan reuna-alueilla.
”Kansainvälistä ajatustenvaihtoa tarvitaan, vaikka innovaatiot seminaareissa jäävät vähäisiksi”, Cronberg arvioi.
Hän ei osannut vielä sanoa, ryhtyykö ehdokkaaksi ensi eduskuntavaaleissa.
”Se ei ole nyt päällimmäisenä mielessäni. Kirjoitan parhaillaan kirjaa EU:n ulkopolitiikasta, Cronberg sanoi.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
