Birdlife: Lisää kunnianhimoa ilmastonmuutoksen torjuntaan

”Metsäenergiassa ei EU:ssa ole ollut sääntelyä, joten kaikissa maissa ei tiedetä, mistä puu tulee. Kestämättömän puun käyttö EU:ssa lisääntyy, jos muutosta politiikkaan ei tule”, Birdlifen bioenergia-asiantuntija Sini Eräjää sanoo belgialaisessa pyökkimetsikössä. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Ympäristöjärjestö Birdlifen bioenergia-asiantuntija Sini Eräjää kiteyttää ympäristöjärjestöjen näkemyksen puun energiankäytöstä näin:

”Jos puuta hakataan metsistä enemmän, päästöt lisääntyvät ja siitä joutuu maksamaan. Ei se sen monimutkaisempaa ole”, Eräjää sanoo.

Suomessa oltiin tyytyväisiä Euroopan komission esityksiin energiapuun kestävyydestä (MT 2.12.) ja lulucf-linjauksesta (MT 21.7.).

Käytännössä linjaukset tarkoittavat, että EU ei rajoita puun käyttöä energiaksi ja kaikki jatkuu suurin piirtein ennallaan.

Siihenkin Eräjäällä on yksinkertainen vastaus:

”Jos kaikki säilyy ennallaan, ei se ole ilmaston kannalta riittävän kunnianhimoista. Kaikkien alojen pitää vähentää hiilidioksidipäästöjä. Myös metsä- ja maatalouden.”

Birdlifelle kelpaa metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttö energiaksi.

”Rajataan kannot ja runkopuu energiapolitiikan ulkopuolelle. Niiden käyttö lisää riskiä, että poltettava puu ei ole kestävää eikä vähennä päästöjä. EU:n linjaus ei sisältänyt rajausta.”

Sivutuotteita ei kuitenkaan ole riittävästi tavoitteisiin nähden.

Kestävän käytön raja tulee nykykehityksellä EU:ssa vastaan noin vuonna 2020.

”Tilastot näyttävät, että musta­lipeän käyttö Suomessa ei ole lisääntynyt. Samaan aikaan bioenergiaa tuotetaan enemmän. Politiikan seurauksena isomman puun polttaminen lisääntyy”, Eräjää sanoo.

Myös runkopuusta tehtyjen tuontipellettien käyttöä Birdlife vastustaa. Niitä poltetaan usein kivihiilen sijaan sellaisissa EU-maissa, joissa omaa puuta ei ole.

”Kun poltetaan vanhoissa hiililaitoksissa tuontipellettiä huonolla hyötysuhteella, ei se kovin kestävältä vaikuta.”

Metsäihmiset ja ympäristö­järjestöt väittelevät, kummalla on oikeat faktat.

MT:n kolumnisti Hannes Mäntyranta arvostgeli 21.12. Birdlifen väitettä kantojen käytön lisääntymisestä energiapuuna. Eräjää vastasi mielipide­palstalla (MT 28.12.).

Molemmat vakuuttavat faktojen pitävän paikkaansa.

”Mäntyranta katsoi kahden vuoden taakse ja sinä aikana kantojen käyttö on vähentynyt. Me katsoimme kymmenen vuoden tilastoa, jonka aikana kantojen käyttäminen on kiistatta lisääntynyt”, Eräjää selventää.

Perusteluna käytetään niitä faktoja, jotka tukevat omaa viestiä. Usein käy myös niin, että vaikka faktat olisi samat, tulkinta on eri. Metsiin liittyvän säännöstön monimutkaisuus ja metsäkeskustelun poliittisuus mahdollistavat monet tulkinnat.

”Poliittisista syistä metsäpolitiikasta on tehty monimutkaista”, Eräjää sanoo.

Eräjään työkenttä on EU:n tasolla, eikä hän seuraa Suomea erityisesti. Birdlifeä ja Eräjäätä kuunnellaan Brysselissä bio­energian asiantuntijana. Esimerkiksi brittilehti Guardian haastatteli häntä lokakuussa.

Eräjään mielestä Suomen viesti on tiedossa EU:ssa, mutta Suomi ei ole erityisesti ympäristö­järjestöjen hampaissa eikä Suomen metsien hiilinielua kiistetä.

”Brysselissä ei ole erikseen kiinnitetty huomiota Suomen hakkuumääriin. Jos hakkuita lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä, pienentää se täältä nähtynä nielua. Siitä ei ole epäselvyyttä.”

Eräjää on puhunut myös suomalaisten järjestämissä seminaareissa.

”Suomi on laittanut uusiutuvassa energiassa kaiken yhteen koriin. Tulevaisuuden energiapaletissa bioenergia on mukana, mutta pienemmässä osassa.”