Sitra tutki suomalaisia "edelläkävijöitä", mutta kaikki heistä asuvat tai työskentelevät Helsingissä – selittää tutkimusmenetelmää henkilöiden "uteliaisuudella, itseohjautuvuudella ja menestyshakuisuudella"

Koronan vaikutukset ovat näkyneet eniten kaupunkiympäristössä. Sitran tuoreessa tutkimuksessa syvähaastateltuja henkilöitä yhdisti Helsinki, kyselyyn vastanneita asuminen Suomen suurimmissa kaupungeissa. Kuvituskuva Helsingistä. Kuva: Patrik Pelkonen

Maaseudun Tulevaisuus otti pääkirjoituksessaan keskiviikkona kantaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Elämäntavat pandemian jälkeen -raportin tutkimusmenetelmän valintaan. Kysymys kuului, jäävätkö maaseudun asukkaat paitsioon, kun tutkimus keskittyy kaupunkilaisiin.

Projektijohtaja Markus Terho Sitrasta kertoo, että tuoreessa elämäntaparaportissa kaupunkilaisuus ei ollut itseisarvo.

"Tutkittavien valinta perustui siihen, että tutkimusten mukaan muutokset ihmisten käyttäytymisessä näkyvät nopeammin tiiviisti asutussa ympäristössä. Korona on lisäksi luonteeltaan sellainen, että sen vaikutukset ovat näkyneet dramaattisimmin nimenomaan kaupunkiympäristössä."

Valitussa tutkimusmenetelmässä valittiin ensin 20 edelläkävijäksi (leading edge) määriteltyä henkilöä syvähaastatteluun. Tutkimuksen toteuttanut konsulttiyritys poimi edelläkävijöiksi määritellyt henkilöt omien kontaktiensa avulla.

"Syvähaastatteluissa ei haettu helsinkiläisiä vaan edelläkävijämäärittelyn mukaisia henkilöitä. Heitä on muutenkin vähän, vain noin 13 prosenttia ihmisistä, joten heidän löytämisensä mistä tahansa väestöstä on haasteellista", Terho sanoo.

Edelläkävijän määritelmään kuuluu esimerkiksi uteliaisuus, itseohjautuvuus ja menestyshakuisuus. Heille tehtyjen syvähaastattelujen perusteella luotiin kysely, johon vastasi 1 500 suurimpien kaupunkien asukasta.

"Syvähaastateltuja henkilöitä yhdistää Helsinki työ- tai asuinpaikkana, mutta kaikki henkilöt eivät asu Helsingissä. Olen itse katsonut haastatteluvideot, ja osa muualla asuvista henkilöistä asuu maisemasta päätellen hyvin maaseutumaisessa ympäristössä tai esimerkiksi järven rannalla. Sen enempää en heidän taustoistaan kuitenkaan tiedä", Terho kertoo.

Terhon mukaan laajempi kysely kohdennettiin suurimpien kaupunkien asukkaille, sillä käyttäytymismuutokset ilmenevät keskimääräistä nopeammin suuren väestötiheyden alueilla.

"Huomaamme, mitä muut tekevät ja peilaamme käytöstämme muihin, ja tiiviisti asutussa ympäristössä muutokset kaikkiaan leviävät nopeammin."

1 500 kyselyyn vastannutta asuivat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Terho pitää yhtenä tutkimuksen tärkeimmistä löydöksistä sitä, miten kaupungeissa asuvat kaipasivat lähiympäristöönsä maaseutumaisia elementtejä, kuten luonnonläheisyyttä ja väljyyttä.

Erilaiset yhteiskunnalliset tahot voisivat Terhon mukaan ottaa löydöksistä koppia.

"Valtaosa ihmisistä asuu kaupungeissa, joten kysymys kuuluu, miten kaupunkisuunnittelussa voidaan luoda julkista tilaa, jossa ihminen ei koe olevansa tungoksessa."

Lue lisää: Sitra: Kansallisylpeys on kasvanut korona-aikana – halu ulkomaanmatkailuun todennäköisesti palaa takaisin