Kunnat eivät halua jäännöseräksi
Kunnat ovat hädissään, miten niille käy sote-alueuudistuksessa. Kunnille jäävien toimintojen valtionosuudet pienentyvät niin paljon, ettei rahoitus riitä turvaamaan edes kuntien keskinäisten olosuhde-, ikärakenne- ja veropohjaerojen tasausta.
Uusien itsehallintoalueiden syntyyn liittyviä kysymyksiä ja pohdiskeluja esitettiin Joensuussa viime viikolla pidetyssä kuntaseminaarissa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajalla Timo Kietäväisellä oli antaa vain muutamia enteileviä suuntaviivoja vastauksiksi.
"Kokonaisuudessa on kymmeniä yksityiskohtia, joita kukaan ei ole ehtinyt miettiä", hän painotti.
Kuntaliitossa halutaan olla jatkossa Kunnat ja alueet -liitto.
Itäsuomalaisia kuntajohtajia Kietäväinen kannusti myös olemaan aloitteellisia juuri nyt, kun asioihin voi vielä vaikuttaa.
Paljon seminaarissa puhuttiin "rajapinnoista" eli toiminnoista, joita jää kuntien ja itsehallintoalueiden välille.
Kuntapäättäjät kysyivät esimerkiksi, miten itsehallintoalueet palkitsevat niitä kuntia, jotka hoitavat hyvin liikuntapalvelunsa ja muut terveydenhoitoon kytkeytyvät ennaltaehkäisytoimet. Sellaista menetelmää ei ole vielä mihinkään kirjattu.
Entä miten palkitaan hyvin työllisyysasioita ja elinkeinopolitiikkaansa hoitavia kuntia? Entä rangaistaanko niitä, jotka eivät näissä onnistu?
Tuleeko itsehallintoalueista rahansyöppöjä, vai koskettavatko yt-neuvottelut mahdollisesti niitäkin, mikäli kulut paisuvat?
Entä kiinteistöt? Kietäväinen totesi kunnilla olevan sote-kiinteistöissä yhteensä arviolta 6,5 miljardin euron tasearvot.
"Tarvitaan riittävän leveät hartiat, jotka pystyvät hoitamaan ja hallinnoimaan myös tyhjilleen jäävät kiinteistöt. Sellaisten alaskirjauksia kestää harvan kunnan talous. Kuntia olisi kohdeltava yhdenvertaisesti", Kietäväinen muistutti.
Kuntaliitto kannattaa työllisyyspalvelujen siirtoa kokonaan kuntien vastuulle, koska nykyisellään työ- ja elinkeinoministeriön ja kuntien kesken jaettu vastuu on osoittautunut kestämättömäksi.
"Sehän on käytännössä tarkoittanut, ettei pitkäaikaistyöttömyyden hoidon vastuu ole ollut kenelläkään, ja kustannukset on katettu mieluiten aina toisen taskusta", totesi Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen.
Kietäväinen sanoi, että kaikkialla kuntakentällä on valmius ottaa työllistämisasiat kokonaan hoitoonsa.
Parhaillaan ministeri Jari Lindströmin (ps.) luotsaa työryhmää, joka pyrkii saamaan kokeilulain eduskuntaan jo ensi vuonna. Selvänä pidetään, että ainakin työttömien aktivoiminen jää jatkossakin kunnille.
Nykyisellään kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta eli niin kutsutut sakkomaksut on nopeimmin kunnissa kasvanut ja kasvava menoerä.
Tänä vuonna työmarkkinatukea kunnat maksavat jo 420 miljoonaa, kun summa vielä viime vuonna jäi 248 miljoonaan euroon.
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
