Metsästäjätutkinnon lajintunnistus tehdään nykyään valokuvien perusteella piirroskuvien sijaan

Sinisorsan sininen valkoreunuksinen siipipeili on varmin tuntomerkki linnun tunnistamiseksi. Kuva: Sami Karppinen

Metsästäjän opas, vapaaehtoisen metsästäjätutkintokoulutuksen materiaali sekä metsästäjätutkinnon sisältö ovat totaalisesti muuttuneet, kuvailee Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Mikkola.

Esimerkiksi metsästäjätutkinnon lajintunnistusosiossa lajit on tunnistettava erilaisista valokuvista, ei piirroskuvista, kuten aiemmin.

Samasta lajista on useampia kuvia, jotka jäljittelevät metsästystilanteen lajintunnistustilannetta.

Tutkinnon kysymyssarjat on uusittu ja niitä on useampia. Tutkinto on edelleen kirjallinen monivalintatentti, joka sisältää 60 kysymystä.

Uudistettuja materiaaleja on testattu koehenkilöille, mutta todellinen testi on vasta edessä, kun kevään tutkintotilaisuudet alkavat, kertoo Mikkola.

Tarvittaessa esimerkiksi tutkintokysymyksiin voidaan tehdä muutoksia, jos osoittautuu, että niissä on jotain hankaluuksia. Tutkinnon suorittajien joukko on hyvin moninainen, esimerkiksi ikähaarukka on 10–90-vuotiaat. Se teettää omat haasteensa asioiden esittämiselle.

Tähän asti metsästäjätutkinnon läpäisyprosentti on ollut noin 50 prosenttia.

Mikkola sanoo, että lajintunnistuksen lisäksi Metsästäjän oppaan sisällössä eettinen ja kestävä metsästys on saanut ison roolin. Edellisen kerran oppaan ja tutkinnon sisältöä uudistettiin vuonna 1992.

Uuden oppaan sisältöön pohjautuva nykyaikainen verkkokurssiversio ilmestyy kevään aikana. Kurssi sisältää videoita ja harjoitustehtäviä.

Metsästäjätutkintoja järjestää 295 riistanhoitoyhdistystä tyypillisesti toukokuusta syyskuulle.