Kaamos koettelee huonekasveja
Saintpauliaa eli paavalinkukkaa tituleerataan maailman yleisimmäksihuonekasviksi. Sen voi houkutella kukkimaan asettamalla aluslautaselle kuumaa kasteluvettä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoKURIKKA (MT)
Marraskuun pimeät päivät aiheuttavat kaamosmasennusta ihmisille, mutta myös kasvit joutuvat valon puutteessa kovalle koetukselle.
Lämpöä kodeissamme riittää vallan hyvin etelän maista tulleille viherkasveille. Ongelmana on valon puute. Hämärässä ei pärjää juuri mikään kasvi. Mikä siis avuksi?
”Kasvit kannattaa sijoitella ikkunalaudalle, ikkunan lähelle tai sitten on hankittava keinovaloa”, neuvoo Kurikan kansalaisopiston opettaja, puutarhuri Marko Ahola.
Kasvien kannalta paras keinovalo, varsinainen kasvilamppu, ei ole ihmissilmälle miellyttävää. Kompromissi voi löytyä esimerkiksi loisteputkivalaisimesta. Se ei aiheuta kasville paahtavaa kuumuutta eikä kasvin omistajalle huonoa oloa.
Ahola muistuttaa kuitenkin, että kasvit usein tottuvat hieman epämiellyttäviinkin olosuhteisiin, kunhan muut perusasiat ovat kunnossa.
”Ei ennen ollut kasvilamppuja ja pohjalaistaloissa oli pienet ikkunat.”
Sinnikäs huonekasvien ystävä kokeilee siis kantapään kautta, mitkä lajit selviytyvät oman kodin valo-olosuhteissa.
Ahola kohtaa työssään jatkuvasti kurssilaisia, jotka tuskailevat kuihtuvien huonekasviensa tilaa. Ongelmat johtuvat useimmiten vedestä. Sitä käytetään joko liikaa tai aivan liian vähän.
Liiallinen kastelu on takuuvarma tapa saattaa kasvi hengiltä. Kun juuret mätänevät seisovassa vedessä, noutaja odottaa kulman takana.
”Useimmat kasvit viihtyvät mieluummin kuivempina kuin märkinä. Poikkeus on esimerkiksi kukkiva atsalea, jota pitää kastella useita kertoja viikossa.”
Toisessa ääripäässä on viime vuosina suuren suosion saanut palmuvehka.
Näyttävä ja helppohoitoinen kasvi kaipaa vettä erittäin harvoin; usean kuukauden kasteluväli sopii sille hyvin. Ruotsissa sitä kutsutaan komerokukaksi, sillä se selviää hyvin vähällä valolla ja vedellä.
Laiskan kukanomistajan kastelu voi mennä pieleen myös yllättävästä syystä. Keski-Euroopassa viljellyt huonekasvit on usein istutettu turpeeseen.
Jos omistaja ei vaihda kasville sopivampaa multaa, turve imee herkästi liikaa vettä tai kuivuu nopeasti rutikuivaksi. Kasvi kohtaa näin äkkikuoleman, vaikka kastelu olisi mennyt vain vähän pieleen.
Ahola muistuttaa, ettei mullanvaihdossa kannata valita kovin paljon isompaa ruukkua kuin edellinen astia oli. Liian isossa ruukussa kasvi käyttää energiansa juurien kasvattamiseen.
Suomalainen talvi koettelee kasveja valon puutteen lisäksi myös kuivan huoneilman kautta. Keskuslämmitettyjen asuntojen ilmankosteus on kaukana kasvien luonnollisista kasvuolosuhteista.
”Kun asuin itse sähkölämmitetyssä asunnossa, asettelin vettä isoihin astioihin. Se antaa kasvien tarvitsemaa kosteutta”, Ahola neuvoo.
Jos vesiastiat eivät innosta, toinen vaihtoehto on sumuttaa kasvien lehtiä kerran viikossa. Nukkalehtisiä kasveja, kuten saintpauliaa, ei kuitenkaan saa sumuttaa.
Aholalla on erikoinen niksi saintpaulian kukittamiseen.
”Laita aluslautaselle kerran kuussa kuumaa vettä. Kun kasvi on imenyt veden, se puhkeaa shokin vuoksi kukkimaan. Olen saanut äidiltäni vuonna 1984 saintpaulian, ja se on kukkinut tällä keinolla siitä lähtien.”
Keskuslämmityksen toinen pulma on se, että monet kasvit tarvitsisivat talven ajaksi viileän tilan.
Kesäkukiksi mielletyt pelargoniat, hortensiat ja maljaköynnökset ovat monivuotisia, jos ne vain pääsevät talvehtimaan viileään paikkaan.
Kasvin voi saada pysymään vuosia hengissä pelkällä vedellä, mutta varsinkin kukkivat kasvit tarvitsevat kasvukaudella lannoitetta. Tähän vuodenaikaan lannoitteita ei juurikaan tarvitse käyttää.
Ahola suosittelee kovalehtisille kasveille ravinnonlähteeksi lehdille sumutettavaa merileväuutetta. Kukkakauppiaat loihtivat hoidokkiensa lehdille upean kiillon erityisellä sumutteella.
Kasveille puhuminen parantaa myös niiden hyvinvointia. Hengitysilmasta vapautuu kasveille tarpeellista hiilidioksidia.
”Vanhassa kotitalossani oli puhelimen yläpuolella juoru, joka kasvoi valtavaksi.”
Hyvinvoiva juoru tuottaa omistajalleen hyvinvointia.
”Juorut, rönsyliljat ja kultaköynnökset puhdistavat huoneilmaa.”
Kukkakaupasta löytyy eksoottisia ja kauniita kasveja, joiden kasvattaminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja asiaan perehtymistä.
Jos kasvista toivoo pitkäaikaista ja vähävaivaista kaunistusta, joka vielä sietäisi pimeän talven, kannattaa valita varman päälle sitkeä laji.
”Esimerkiksi anopinkielet, kultaköynnökset, peikonlehdet ja vehkat ovat helppohoitoisia.”
Ahola kehottaa aina tutustumaan uuden kasvin hoito-ohjeisiin. Neuvoa kannattaa kysyä myös myymälästä.
HANNA LENSU
Kasvitietojen lähde:
Visa Lipponen: Kodin kukoistavat kasvit. WSOY 2001.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
