Bensiiniin lisätty viljaetanoli tulilinjalla Yhdysvalloissa

Tieliikenteen biopolttoaineet ovat joutuneet suurennuslasin alle Yhdysvalloissa.

Siellä lähes puolet maissisadosta käytetään tieliikennettä palvelevan etanolituotannon tarpeisiin.

Maailmanpankki ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ovat vaatineet Yhdysvaltoja reivaamaan kunnianhimoisia biopolttoaineohjelmiaan ainakin niin pitkäksi aikaa, että maailman viljamarkkinat on saatu rauhoittumaan.

Järjestöjen mielestä viljan käyttäminen etanolin valmistamiseen pahentaa viljapulaa ja nostaa hintoja.

Se tietää entistä tukalampia aikoja maailman köyhille, jotka jo nyt käyttävät valtaosan tuloistaan ruokaan.

Viljojen maailmanmarkkinahinnat lähtivät hurjaan nousuun kesällä, kun kuivuus alkoi piinata Yhdysvaltojen ja Mustanmeren alueen viljalakeuksia.

Vielä kesäkuussa maailma varautui historiallisen suureen satoon, mikä on enää muisto. Etenkin rehuviljoista on tulossa kova pula.

Yhdysvalloissa jakelijat on velvoitettu lisäämään biopolttoainetta polttoaineisiin ja EU on seurannut esimerkkiä.

Suomi on lisäksi kiirehtinyt asiassa ja sitoutunut nostamaan biopolttoaineen osuuden kaksinkertaisesti muihin verrattuna.

Yhdysvaltojen biopolttoainekeskustelu ei ole levinnyt Eurooppaan, kansliapäällikkö Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeristö toteaa.

Härmään mukaan Yhdysvaltojen tilannetta seurataan visusti, mutta ainakaan Suomessa ja EU-foorumeilla asia ei ole tullut esille.

Euroopan kesälomien jälkeen asiaan saatetaan kuitenkin palata ja ”olemme valmiita siihen”.

Hiljaista on ollut Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön Oecd:n käytävillä Pariisissa, toteaa ylijohtaja Veli-Pekka Talvela maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maatalouskomitean viimeisin kokous oli alkukesällä, eikä viljakriisistä ollut silloin tietoja. Seuraavassa se voi nousta esille, Suomea komiteassa edustava Talvela arvelee.

Härmälän mukaan etanolin lisäämisen vaikutuksista viljamarkkinoihin ei voi vetää liian yksioikoisia johtopäätöksiä.

Etanolituotannon sivujakeena syntyy korkealaatuista valkuaista, jota käytetään ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi.

Härmälän mielestä biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteita ei ole syytä lähteä suin päin muuttamaan eikä aiempien päätösten pyörtäminen ole helppoa.

Suomi on sitoutunut siihen, että vähintään 6 prosenttia liikennepolttoaineista on uusiutuvaa nyt ja osuus nousee 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionille olisi riittänyt puolet siitä.

Suomen linja nojaa siihen, että niin sanotut toisen polven biodieselit saadaan käyttöön lähivuosina.

Ne tehdään muista kuin ihmis- ja eläinravinnoksi kelpaavista raaka-aineista.

Tämän takia ne voidaan myös laskea kahteen kertaan, kun uusiutuvan energian osuutta polttoaineissa lasketaan.

Käynnissä on useita puuta hyödyntäviä kehityshankkeita, ja Härmälän mukaan tulokset ovat olleet lupaavia.

Aikataulun hidastaminen tai uusiutuvista luopuminen edes hetkellisesti ei Härmälän mielestä ole realistista.

Teollisuus ja muut alan toimijat on saatu mukaan kehittämään uusiutuvan energian vaihtoehtoja ja investoimaan hankkeisiin.

”Jos nyt luopuisimme sitoumuksista, se vetäisi mattoa kaikelta uusiutuvan energian eteen tehdyltä työltä”, Härmälä sanoo.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF