Sote-uudistuksen voimaantuloa lykätään vuodella – valinnanvapaus voimaan vaiheittain
Parlamentaariselle valmistelulle opposition tuen varmistamiseksi ei ole aikaa, arvioi pääministeri Juha Sipilä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ole huolestunut sote-uudistuksen lykkäämisestä yli kevään 2019 eduskuntavaalien. Kuva: Jaana KankaanpääHallitus päätti tänään neuvottelussaan sote-uudistuksen toimeenpanon lykkäämisestä vuodella siten, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2020.
Tämän lisäksi valinnanvapaus palveluiden tuottajien välillä ei tule kertarysäyksellä voimaan, vaan se otetaan käyttöön vaiheittain erillisen suunnitelman mukaan.
"Maakunnilla on näin pidempi aika valmistautua toimeenpanoon, ja tässä on kaikki perustuslakivaliokunnan huomiot pystytty ottamaan huomioon", kertoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa.
Valinnanvapauslainsäädännön osalta hallitus ei tee täydentävää esitystä, kuten vielä viime viikolla suunniteltiin, vaan kokonaan uusi hallituksen esitys saadaan alkuvuodesta 2018.
Hallituksesta korostetaan, ettei perustuslakivaliokunta pidä uudistuksen keskeisiä palasia kuten maakunnallisesta järjestämisestä, rahoitusta tai valinnanvapautta ongelmallisina, vaan merkittäviä muutoksia tarvitaan ainoastaan valinnanvapauden järjestämisen osalta.
Vaikka uudistusten toimeenpano lykkäytyy näin yli kevään 2019 eduskuntavaalien, Sipilä ei ole huolissaan siitä, että tuleva hallitus romuttaisi sote-uudistuksen astuttuaan valtaan.
"En usko, että se olisi realistista tai kenenkään tarkoituksen mukaista pysäyttää uudistusta", hän kommentoi.
Nykyinen hallitus voisi varmistaa myös tulevien hallituspuolueiden tuen ottamalla lain parlamentaariseen valmisteluun, jossa oppositio pääsisi osallistumaan uudistusten valmistelutyöhön tavallista laajemmin. Tämä ei Sipilän mukaan ole kuitenkaan suunnitelmissa.
"Tällaiseen parlamentaariseen työhön ei kyllä tässä vaiheessa ole enää aikaa, koska uudistusta on tehty jo kymmenen vuotta."
Tuoreen aikataulusuunnitelman mukaan valinnanvapauslait, joissa pakkoyhtiöittämiselle haetaan sekä perustuslain että EU:n kilpailuoikeuden mukaisia vaihtoehtoja, hyväksytään eduskunnassa tulevana keväänä.
Maakuntavaalit järjestetään puolestaan erillään presidentinvaaleista lokakuussa 2018, joskin Sipilä arvioi niiden jatkossa sijoittuvan luontevasti kuntavaalien yhteyteen.
Maakunnat ja maakuntavaltuustot järjestäytyvät näin tammikuussa 2019, jolloin niillä on vuosi aikaa tehdä päätöksiä soten järjestämisestä, valinnanvapauden toteuttamisesta, maakuntastrategiasta ja talousarviosta ennen palveluiden järjestämisvastuun siirtymistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
