Daniel Nepali oli kristitty jo kotimaassaan Nepalissa. Rippileirille hän päätyi kuultuuan aiheesta koulukavereiltaan. Kuva: Johannes Tervo
Rippikoulun käy yhä useampi nuori, joka ei kuulu kirkkoon
Rippikouluun osallistuminen on suosittua kirkkoon kuulumattomien nuorten parissa sosiaalisten syiden ja monien vanhempien myönteisten riparimuistojen vuoksi.
Daniel Nepali ei kuulunut aiemmin kirkkoon. Rippileirin hän kävi viime vuonna Seinäjoen seurakunnassa. Kuvassa seurakuntapastori Anna Merivirta, joka oli Nepalin rippipappina. Kuva: Johannes TervoKynttilät kajastivat valoa iltahartaudessa Honkiniemen kirkossa Ähtärinjärven rannalla. Hiljaisuus oli laskeutunut saliin.
Näin muistelee 14-vuotias seinäjokinen Daniel Nepali rippileirinsä parhainta hetkeä. Leiri järjestettiin viime maaliskuussa Honkiniemen leirikeskuksessa.
Nepalista kotoisin oleva Daniel oli ottanut kasteen pari kuukautta ennen leiriä ja liittynyt Seinäjoen seurakunnan jäseneksi.
Hän ei ollut aikaisemmin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, mutta oli kuulunut lähtömaassaan Nepalissa evankelis-luterilaiseen seurakuntaan.
”Ripari oli vieras asia minulle, sillä Nepalissa meillä ei ole konfirmaatiota.”
Rippikoulussa kirkkoon liittyneitä 15-vuotiaita oli viime vuonna 854, mikä vastaa noin kahta prosenttia rippikouluun osallistuneista.
Kirkkoon kuulumattomien nuorten rippikouluun osallistuminen on kasvanut tasaisesti vuodesta 2017 lähtien. Viime vuonna määrä kasvoi 63:lla edellisvuodesta.
Rippikoulun käyminen kirkkoon kuulumattomien nuorten parissa on hieman yleisempää suurissa kaupungeissa kuin maaseudulla. Tälle on luonnollinen selitys: kirkkoon kuulumattomia on enemmän erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa useissa suurissa kaupungeissa, minkä seurauksena myös yhä useampi rippikoulun käyvä ei kuulu kirkkoon.
Rippikoulun voi käydä uskontokunnasta riippumatta.
Kaste ja kirkon jäsenyys on edellytys konfirmaatiolle. Kastetoimitus voidaan suorittaa joko rippikoulun aikana tai ennen konfirmaatiota, ja siihen kutsutaan yleensä myös vanhemmat.
Pieni osa nuorista ei ota kastetta vaan käy pelkästään rippikoulun.
Rippikoulun käyminen vaatii vanhempien suostumuksen. Tutkijoiden mukaan sellaiset tilanteet, joissa vanhempi kieltäisi nuoren menemisen rippikouluun, ovat suhteellisen harvinaisia.
”Kun on tutkittu syitä sille, miksi lapset jätetään kastamatta ja näin ollen eivät kuulu kirkkoon, yksi keskeinen syy on se, että vanhemmat haluavat lapsensa itse tekevän omat valintansa uskonnon suhteen. Tähän ajattelumaailmaan myös sopii se ajatus, että jos nuori itse haluaa rippikouluun ja kasteelle, vanhemmat yleensä suhtautuvat siihen myönteisesti”, käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta.
”Meidän pitää järjestää ainakin yksi ylimääräinen rippileiri suuren osallistujamäärän takia edellisvuoteen verrattuna.” Pete Ketola
Rippikoulun suosio kirkkoon kuulumattomien nuorten parissa johtuu rippikoulun vahvasta roolista nuorisokulttuurissa. Kun kaverit menevät rippikouluun, haluaa nuori itsekin käydä sen.
Näin oli Daniel Nepalinkin kohdalla.
”Kaikki kaverit puhuivat koulussa riparille menemisestä. Otin selvää siitä netistä ja päätin myös mennä.”
”Moni kirkosta myöhemmin eronnut vanhempi on itse ollut aikoinaan aktiivinen isostoiminnassa, mutta myöhemmin eronnut eri syistä kirkossa. Silti monella vanhemmalla on itsellään taustalla oma myönteinen kokemus rippikoulusta, ja sen kokemuksen myös omalle lapselleen mielellään haluaa”, sanoo Tervo-Niemelä.
Hiippakuntien välillä on silti isojakin eroja siinä, kuinka moni kirkkoon kuulumaton nuori käy rippikoulun.
Esimerkiksi Lapuan hiippakunnassa määrä on kasvanut prosentuaalisesti eniten. Vuonna 2017 rippikoulun suorittaneita oli 1,1 prosenttia 15-vuotiaista nuorista, niin viime vuonna luku oli jo 1,8 prosenttia.
Nuorisotyönjohtaja Pete Ketolan mukaan Seinäjoen seurakunnassa riparin suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Rippikouluun tulee paljon myös niitä nuoria, jotka liittyvät myöhemmin seurakuntaan.
”Kutsu lähti viime vuonna 698 kirkkoon kuuluvalle nuorelle ja listoilla on nyt 720 nuorta eli mukana on myös niitä, jotka eivät ole kirkon jäseniä. Meidän pitää järjestää ainakin yksi ylimääräinen rippileiri suuren osallistujamäärän takia edellisvuoteen verrattuna. Lisää resursseja ei tarvitse kuitenkaan hankkia”, Ketola sanoo.
Tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimus- ja koulutusyksiköstä sanoo rippikoulun vahvan suosion Lapuan hiippakunnassa johtuvan Etelä-Pohjanmaan kirkollisesta ja uskonnollisesta perinteestä, joka on alueella vahvempaa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
”Myös kirkon jäseniksi liittyneitä ja avioliittoonvihkimisiä on Lapuan hiippakunnassa enemmän kuin muualla”, Sohlberg toteaa.
”Kaikki kaverit puhuivat koulussa riparille menemisestä.” Daniel Nepali
Seurakunnassaan Nepali on jatkanut mukana isostoiminnassa. Kuva: Johannes TervoDaniel Nepali sai riparilta uusia kavereita. Sen jälkeen hän on jatkanut isostoiminnassa seurakunnassaan ja ollut isosena jo kahdella isoskoulutusleirillä.
Nepali kannustaa myös muita kirkkoon kuulumattomia nuoria käymään riparin. Sieltä saa uusia kavereita ja kokemuksia.
”Siellä voi itsetunto parantua ja olla lähempänä Jumalaa”, hän sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
