vierasyliö Haitalliset vieraslajit on torjuttava

Vieraslajit ovat kasvi-, eläin- tai sienilajeja, jotka ovat siirtyneet luontaisilta levinneisyysalueiltaan uusille alueille ihmisen mukana.

Osa lajeista menestyy uusilla alueilla hyvin ja ne leviävät tehokkaasti edelleen. Alueiden alkuperäisluonto ei välttämättä pysty sopeutumaan haitalliseksi muodostuviin vieraslajeihin. Niinpä vieraslajit valtaavat hallitsemattomasti elintilaa alkuperäisten eliölajien kustannuksella.

Vieraslajit voivat uhata alkuperäisiä lajeja kilpailemalla niiden kanssa samoista resursseista, saalistamalla, levittämällä tauteja ja loisia tai risteytymällä luonnossa näiden lajien kanssa. Näin ne voivat muuttaa kokonaisia ekosysteemejä.

Vieraslajit ovatkin maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle elinympäristöjen häviämisen jälkeen.

Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema Kansallinen vieraslajistrategia valmistui kaksi vuotta sitten. Sen mukaan Suomessa on 157 haittaa aiheuttavaa vieraslajia sekä 123 tarkkailua vaativaa tai paikallisesti haitallista vieraslajia.

Suomessa havaitaan vuosittain uusia vieraslajeja ja jo aiemmin havaittujen kohdalla ongelmia aletaan tunnistaa.

Vieraslajistrategiassa määritellään valtakunnan tasolla tehtäviä torjunta- ja seurantatoimenpiteitä. Suurena ongelmana kuitenkin on, ettei maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle ole varattu lainkaan varoja strategian toteuttamiseen.

Niin kauan kuin vastuuministeriöillä ei ole erillistä budjettia vieraslajien torjuntaan, asiassa ei päästä eteenpäin.

Monet haitalliset vieraskasvilajit esiintyvät rannoilla, niityillä, pientareilla ja lehdoissa, jotka ovat luonnoltaan erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Vieraslajit kasvavat nopeasti ja peittävät alleen alkuperäiset, usein vain tietyssä elinympäristössä esiintyvät lajit.

Jos tilanteeseen ei puututa, muut lajit häviävät tämän vääristyneen kilpailun seurauksena. Jo nyt vieraslajit uhkaavat monia uhanalaisia eliölajejamme, ja ilmastonmuutoksen myötä vieraslajien leviäminen ja lisääntyminen kiihtyy.

Torjunnalla on kiire, sillä vieraslajien hävittäminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi ja kalliimmaksi.

Kasvilajeista haitallisimpia alkuperäisen lajiston kannalta ovat kurtturuusu, jätti- ja japanintatar, jättipalsami, jättiputki, viitapihlaja-angervo ja lupiini.

Nämä kaikki ovat suosittuja istutuskasveja. Vierasperäisten kasvilajien käyttö on lisääntynyt puutarhaharrastuksen ja koristeistutusten suosion kasvun myötä. Niiden leviäminen istutuspaikalta luontoon käy joko kasvullisesti tai siementen välityksellä.

Eräs keskeinen vieraskasvilajien leviämisen reitti luontoon on huolimaton ja piittaamaton puutarhajätteen käsittely.

Jätettä ei saisi koskaan viedä metsään tai joutomaille, vaan se tulisi käsitellä asianmukaisesti paikan päällä tai viedä jäteasemille.

Valistuksen lisäksi tarvittaisiin kuntien ja jätehuoltoyritysten satsausta toimivien ja edullisten puutarhajätteen kuljetus- ja käsittelyratkaisujen löytämiseksi.

Vieraslajien torjunnassa avainasemassa on riittävän rahoituksen lisäksi lainsäädännön kehittäminen.

Lainsäädäntömme on vieraslajien tehokkaan torjunnan kannalta liian heikko ja hajanainen. Tämän takia oman vieraslajilain säätäminen olisi tarpeellista. Ensimmäinen askel lainsäädännön kehittämiselle on luonnonsuojelulain pian käynnistyvä uudistaminen.

Luonnonsuojelulaissa on kiristettävä vieraslajien käyttöä istutuksissa ja velvoitettava maanomistaja hävittämään pihan tai puutarhan ulkopuolella olevat haitallisten vieraslajien kasvustot. Haitalliset vieraskasvilajit on asetettava myyntikieltoon.

Nykyisessä luonnonsuojelulaissa todetaan, ettei kasvilajeja saa istuttaa, jos lajilla ei ole luonnonvaraista kantaa ja on aihetta epäillä, että lajista voi syntyä pysyvä kanta.

Kaikkein haitallisimpien lajien kohdalla ympäristöministeriö voi antaa lajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä. Näitä pykäliä ei kuitenkaan ole sovellettu käytännössä. Tämä kielii siitä, etteivät ympäristöviranomaisten resurssit riitä luonnonsuojelun laajan kentän hallintaan.

Vieraslajit aiheuttavat myös mittavaa taloudellista ja sosiaalista haittaa. On arvioitu, että Euroopassa vieraslajien aiheuttamat kustannukset ovat vuosittain 12,5 miljardia euroa. Tämä koostuu muun muassa maa-, metsä- ja kalatalouden menetyksistä.

Suomeen on levinnyt yli 100 maa- ja metsätalouden vieraslajia. Vieraslajien aiheuttamista kustannuksista Suomessa ei ole tarkkaa tietoa, mutta niiden arvellaan olevan jopa satoja miljoonia euroa vuodessa.

Kokonaisiin ekosysteemeihin kohdistuvat vieraslajien aiheuttamat muutokset ovat korvaamattomia, eikä niiden taloudellista arvoa ole mahdollista aina edes laskea.

Kokonaisiin ekosysteemeihin vaikuttavia lajeja ovat esimerkiksi vesirutto, kurtturuusu ja monet vierasperäiset metsien kasvintuhoojat. Selkeä sosiaalinen haitta on esimerkiksi uimarantojen ja uimavesien umpeenkasvu.

Tietoa vieraslajien haitoista ja torjunnasta on riittävästi, nyt on aktiivisten toimien aika. Yhteistyötä tarvitaan niin valtion- ja kuntahallinnon kuin yhdistysten ja yksittäisten ihmistenkin välillä.

Tärkeintä on lopettaa välittömästi haitalliseksi luokiteltujen kasvilajien käyttö istutuksissa pihoilla, puutarhoissa, puistoissa ja teiden varsilla. Myös taimitarhojen, puutarhaliikkeiden ja vihersuunnittelijoiden osallistumista tarvitaan. Olemassa olevat esiintymät tulisi pikaisesti korvata haitattomilla kasvilajeilla.

Suomen luontainen kasvilajisto on rikas, ja turvallisia vaihtoehtoja löytyy lukuisa joukko.

PANU KUNTTU

Kirjoittaja on WWF Suomen

metsäasiantuntija.

Avaa artikkelin PDF