Sanomalehtipaperin tekijät ovat vähissä
Metsäteollisuus on ollut pitkään suomalaisen teollisuuden selkäranka, joka on kestänyt rajutkin rakennemuutokset. Tervan poltosta on siirrytty lankun sahauksen, sellun ja paperin valmistuksen kautta tarralaminaattiin.
Ei ole mikään uutinen, että metsäteollisuus on jälleen suuren murroksen edessä. Kuvaavaa tilanteelle on, että Suomessa on enää yksi sanomalehtipaperia valmistava paperikone, vuonna 1989 käynnistynyt UPM:n paperikone 7 Kaipolassa.
Sanomalehtipaperin vienti on kymmenen viime vuoden aikana pudonnut 1,14 miljoonasta tonnista viime vuoden 0,15 miljoonaan tonniin. Viime vuonna Suomeen tuotiin sanomalehtipaperia lähes saman verran kuin vietiin eli 0,10 miljoonaa tonnia. Saharaankin voi siis viedä hiekkaa.
Metsäteollisuuden vienti on muutenkin pudonnut vuosituhannen alun 18 miljardista eurosta viime vuoden 11,2 miljardiin euroon. Metsäteollisuuden merkitys Suomen viennille ei ole kuitenkaan vähentynyt samassa suhteessa, koska myös muut perinteiset vientialat ovat olleet vaikeuksissa. Metsäteollisuuden osuus viennistä on viidennes.
Metsäteollisuuden vaikeudet eivät johdu yksin meneillään olevasta taantumasta, vaan kyse on syvemmällä olevasta muutoksesta. Rakennemuutos on maailmanlaajuinen. Paperin kulutus vähenee Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Toisaalta kulutus kylläkin kasvaa esimerkiksi Kiinassa, mutta myös alan investoinnit suuntautuvat sinne.
Tällä vuosituhannella Kiinan massa- ja paperiteollisuuden tuotanto on kolminkertaistunut ja maa on nyt maailman suurin paperintuottaja. Brasiliassa tuotanto on kaksinkertaistunut. Muutoksen suuruudesta kertoo se, että esimerkiksi Kanadassa tuotanto on laskenut samaan aikaan kolmanneksen. Suomessa paperin ja kartongin tuotanto ovat laskeneet noin prosentin vuodessa.
Metsäteollisuus on kansainvälistynyt vauhdilla. Yli puolet suomalaisten metsäyhtiöiden tuotannosta on Suomen ulkopuolella. Osa metsäteollisuuden vaikeuksistakin juontaa juurensa nopeasta kansainvälistymisestä. Ulkomailta kalliilla ostettuja tuotantolaitoksia on pitänyt sulkea tai myydä halvalla. Näiden tappioiden maksaminen kestää vielä pitkään.
Oman osansa metsäteollisuuden vaikeuksista saa myös valtiovalta ottaa omaan piikkiinsä. Esimerkiksi energia- ja liikennepolttoaineiden verotusten kiristäminen heikentävät kilpailukykyä. Parin vuoden kuluttua Itämerellä voimaan tuleva rikkidirektiivi nostaa teollisuuden kuljetuskustannuksia jopa 50 prosenttia. Ei ole ihme, ettei Suomi kiinnosta investointikohteena.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, eikä metsäteollisuuskaan lopu Suomesta. Metsäteollisuus ry:n vision mukaan Suomessa on vuonna 2030 menestyvä ja uudistuva metsäklusteri, jonka tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia.
Vision mukaan metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistunut vuodesta 2006. Rakennemuutoksesta kertoo se, että vähintään puolet alan tuotteiden arvosta tulee tuotteista, joita ei vuonna 2006 vielä edes valmistettu.
Visio suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta ei toteudu itsestään, vaan se vaati paljon tutkimusta ja tuotekehitystä. Perusasiat ovat Suomessa edelleen kunnossa. Suomessa on hyvin hoidetut metsät ja ne tuottavat korkealaatuista raaka-ainetta enemmän kuin nykyisin käytetään.
On selvä, ettei suomalainen metsäteollisuus pärjää kilpailussa massatuotteilla. Uusia innovaatiota tarvitaan ennen kuin viimeinenkin sanomalehtipaperikone pysähtyy.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
