Etämetsänomistaja saa vinkkejätoisilta samassa tilanteessa olevilta
TAMPERE (MT)
Kuulostaako sana etämetsänomistaja tutulta?
Etämetsänomistaja tarkoittaa henkilöä, joka omistaa metsää muualta kuin missä hän asuu. Tällaisten henkilöiden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä valtavasti, ja samalla termi etämetsänomistaja on tullut yhä suuremmalle joukolle tutuksi.
Eri puolilla Suomea asuvat etämetsänomistajat ovat perustaneet yhdistyksiä, joissa he tapaavat toisiaan ja saavat neuvoja metsiensä hoitoon. Kattojärjestönä toimii Suomen metsätilanomistajien liitto.
”Paljon tullaan kysymään, että voinko liittyä jäseneksi, kun omistan metsää Savosta”, Tampereen seudun metsänomistajien puheenjohtaja Antti Haapamäki kertoo.
”Oletan, että 75 prosenttia meidän jäsenillemme kuuluvista metsistä sijaitsee muualla kuin Tampereen seudulla.”
Haapamäki on kotoisin Keuruulta, ja hänen metsänsä sijaitsevat siellä.
Kaksi suurinta kaupunkilaismetsänomistajia yhteen kokoavaa järjestöä ovat Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ja Tampereen seudun metsänomistajat.
Yhdistykset ovat tiivistäneet yhteistyötään viime vuosina.
”Meillä on samat tarpeet, ja yhteistyöstä on se etu, ettei samaa asiaa tarvitse keksiä kahteen kertaan”, Haapamäki toteaa.
Haapamäellä on täysi työ hoitaa Tampereen seudun metsänomistajien asioita päivätyönsä ohessa.
Pääkaupunkiseudun metsänomistajilla on riittänyt tarmoa myös edunvalvonta-asioihin, mitä Haapamäki pitää hyvänä.
Toisaalta myös pirkanmaalaiset ovat pyrkineet luomaan yhteyksiä tuottajajärjestö MTK:n suuntaan.
”Metsänomistajan etujen ajaminen sujuu parhaiten ammatti-ihmisten kautta. Monilla kaupunkilaismetsänomistajilla on aiheetontakin ennakkoluuloa MTK:ta kohtaan.”
Tampereen seudun metsänomistajien tavoite on järjestää toimintaa jäsenilleen kerran kuussa.
Koulutusten aiheet valitaan tarkkaan.
Esimerkiksi metsäverokoulutuksia ei ole pidetty, koska metsänhoitoyhdistyksillä ja metsäkeskuksella on riittävästi tarjontaa sillä saralla.
Haapamäki kertoo, että Tampereen seudun metsänomistajien jäseniä pyritään aina tiedottamaan kiinnostavista tapahtumista, joita muut järjestävät.
Oman yhdistyksen voimin tehdään esimerkiksi erilaisia retkiä.
”Toisten metsänomistajien tapaaminen erilaisissa tilanteissa ja kokemusten vaihto heidän kanssaan on keskeinen syy, miksi meidän jäseneksemme liitytään.”
Vaikka metsätalous ei olisi metsänomistajalle entuudestaan tuttua, apua on Haapamäen mukaan saatavilla, kun sitä osaa kysyä.
”Suomessa on hyvä tapa tehdä metsäsuunnitelmat metsiin. Kannustan aina tekemään metsäsuunnitelman. Jos se on ajan tasalla, metsänomistajan ei välttämättä edes tarvitse käydä metsässään, mutta metsänhoito ja hakkuut hoituvat ajallaan.”
Pankinjohtajana työskentelevän Haapamäen mukaan metsäsuunnitelmasta on hyötyä myös silloin, kun metsää käytetään lainan vakuutena. Metsäsuunnitelmaa vilkaisemalla näkee, millainen rakenne metsällä on ja mikä sen arvo on.
HELI VIRTANEN
Toisten metsänomistajien
tapaaminen erilaisissa tilanteissa
ja kokemusten vaihto heidän kanssaan
on keskeinen syy, miksi meidän
jäseneksemme liitytään.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
