Itärajan rikollisuusEtelä-Karjalan huoli
Itärajan läheisyys mietityttää eteläkarjalaisia. Kasvaneet ostosmahdollisuudet ja kansainvälisyys koetaan myönteimmiksi asioiksi. Pelkoa tai epäilyä tunnetaan järjestäytyneestä rikollisuudesta, huumeista ja erilaisista maanomistusoikeuksista.
Tiedot käyvät ilmi EU:n komission Suomen edustuston teettämästä kyselytutkimuksesta, joka julkistettiin perjantaina.
Etelä-Karjalassa asuu paljon venäläisiä. 27 prosenttia vastaajista kertoi, että kokemukset venäläisistä naapureista olivat melko tai erittäin myönteisiä. Vastaavasti melko tai erittäin kielteisiksi kokemuksensa arvioi 23 prosenttia.
Huomattavaa on, että enemmistö eli 40 prosenttia vastasi, että kokemukset eivät ole sen enempää positiivisia kuin negatiivisia.
En osaa sanoa -vastauksen antoi joka kymmenes haastateltu.
Myönteisimmin suhtautuivat yli 55-vuotiaat. Melko tai hyvin kielteisesti venäläisiin naapureina suhtautuivat 15–39-vuotiaat, joista enemmän kuin joka kolmas oli tätä mieltä.
Peräti 71 prosenttia eteläkarjalaisista ei lämpene EU:n ja Venäjän väliselle viisumivapaudelle. Vain alle joka neljäs oli jokseenkin tai täysin viisumivapauden kannalla.
Eteläkarjalaiset olivat eniten huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden kasvusta (73 prosenttia vastaajista) ja huumeiden liikkumisesta EU:n itärajalla (43 prosenttia). Myös erilaiset oikeudet maanomistuksessa sekä kulttuurierot esimerkiksi kauppajonoissa tai liikenteessä huolestuttivat.
Kasvaneet ostosmahdollisuudet (61 prosenttia) ja kansainvälisyys (38 prosenttia) olivat vastaajien mukaan kaksi mieluisinta, rajan läheisyydestä seurannutta asiaa.
Tutkimuksessa kysyttiin myös maakunnan asukkaiden tuntoja EU:n suhteen.
Suhtautuminen EU:hun on Etelä-Karjalassa maan keskitasoa hieman myönteisempää, kun verrataan tuloksia muihin parin viime vuoden aikana tutkittuihin maakuntiin. Sen sijaan kiinnostus unionin toimintaa kohtaan ei merkittävästi poikkea muusta Suomesta, kommentoi komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Sari Artjoki.
Taloustutkimuksella teetettyyn kyselyyn vastasi syyskuun ensimmäisellä viikolla noin 450 eteläkarjalaista.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
