Yhä usemman kunnan talous painui pakkaselle

Kuva: Jaana Kankaanpää

Tilastokeskus julkisti keskiviikkona ennakkotiedot kuntien viime vuoden tuloksista. Tulos on karu: 63 kunnan vuosikate painui pakkaselle. Vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien määrä kaksinkertaistui vuodesta 2011 ja yli kymmenkertaistui vuodesta 2010.

Heikko talouskehitys johtuu siitä, että menot kasvoivat verotuloja ja valtionosuuksia nopeammin.

Laskelmassa ei ole mukana koko kuntakonserneja eli kuntien omistamia yhtiöitä.

Viime vuonna kuntien vuosikatteet laskivat yli 37 prosenttia eli 767 miljoonalla eurolla. Kulut ovat kasvaneet kovempaa kuin valtionosuuksien ja verotulojen lisäykset.

Myös kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni 2,55 miljardista 1,74 miljardiin euroon ja kattaa vain 74 prosenttia poistoista. Vuosikate oli pienempi kuin poistot 220 kunnassa.

Kate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyydestä ja sen pitäisi kattaa myös käyttöomaisuuden poistot. Investoinneistakin kate kattoi vain kolmanneksen.

Kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat viisi prosenttia, josta yksi prosentti selittyy pelkästään väestön ikääntymisellä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma , sanoi Kuntien talous- ja rahoitusfoorumiristelyllä. Loppulasku kertyy palkkojen ja palveluiden kasvusta.

Mäki-Lohiluoma patistaa kuntia tehostamaan ja uudistamaan toimintaansa ja rakenteitaan. Hän laittaa osan huonosta tuloksesta valtionosuuksien 600 miljoonan euron leikkausten piikkiin.

"Lisää ei saa leikata."

Kuntien lainakanta kasvoi 1,4 miljardia euroa 12,3 miljardiin euroon eli kasvua oli 12,5 prosenttia. Se on kasvanut 3,5-kertaiseksi parissa vuodessa.