Nyt tuli jatkojytky – kunnanjohtaja Outi Mäkelä: ”Uusimmat tilastot kertovat, että Nurmijärvi-ilmiö on edelleen voimissaan"

Matti Vanhasesta Nurmijärvellä on parasta luonnonläheisyys ja rauhallinen elämänmeno. Klaukkalassa sijaitseva Cafe Kirjava on hänen kantapaikkansa. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Jukka Pasonen

Keskustan nurmijärveläinen kansanedustaja Matti Vanhanen uskoo yhä, että puutarhakaupunki-visio voi nousta uudelleen suosioon Suomessa. Kuva: Kari Salonen

Vuonna 1958 rakennettu Kino Juha on Nurmijärven ainoa elokuvateatteri. Ohjaaja Taavi Vartia pyörittää kunnostettua teatteria Kirkonkylässä. Kuva: Kari Salonen

Impivaara Grilli tarjoaa rehtiä ja reilua perusruokaa Nurmijärven Kirkonkylässä. Ravintola on saanut nimensä Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tarinasta. Kuva: Kari Salonen

Vuonna 2017 valmistunut kulttuurikeskus Monikko sijaitsee Klaukkalan taajamassa. Monikko on kunnan nuorisopalvelujen hallinnoima monitoimitila, joka tarjoaa vapaa-ajantoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia erityisesti lapsille ja nuorille. Kuva: Kari Salonen

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä, valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen ja Nurmijärven viestintäpäällikkö Teemu Siltanen iloitsevat Rajamäen uudesta kauppakeskus Lähteestä. Kuva: Kari Salonen

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä (vas.) ja Nurmijärven opiston rehtori Jenni Karemo kehuvat kunnan kulttuuritarjontaa Klaukkalan Monikon konserttisalissa. Kuva: Kari Salonen

Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen esittelee Nurmijärven Myllykoskea, jonka yli kaartuu kolme siltaa. Myllykoskella on pituutta 400 metriä ja pudotusta 11 metriä. Kuva: Kari Salonen

Kuopatuksi luultu Nurmijärvi-ilmiö ei ole kuollut. Tammi–marraskuussa 2018 nettomuutto oli Nurmijärvellä plussalla 367 henkeä.

Kun mukaan lasketaan syntyneiden määrä suhteessa kuolleisiin, kunnan väestö kasvoi marraskuun loppuun mennessä 440 henkilöllä eli reilulla prosentilla.

Nurmijärven viestintäpäällikkö Teemu Siltanen tutkii Tilastokeskuksen tietoja tyytyväisenä. Joulukuun luvut saadaan myöhemmin, mutta nyt on jo selvää, että kunnan nettomuutto oli viime vuonna selvästi suurinta koko 2010-luvulla.

”Nurmijärvelle on kahden vuosikymmenen aikana muuttanut vuosittain keskimäärin yli 300 henkeä enemmän kuin kunnasta pois. Vuoden 2018 muuttoliike vaikuttaa olevan lähellä tätä tasoa”, Siltanen iloitsee.

2000-luvun alussa lapsiperheet muuttivat joukolla suurista kaupungeista kehyskuntiin omakotitalotonttien perässä. Muuttoliikettä kutsuttiin Nurmijärvi-ilmiöksi.

Vuosikymmenen lopulla into muuttaa ympäryskuntaan laantui. Vuosina 2016 ja 2017 Nurmijärven nettomuutto kääntyi jo pakkasen puolelle. Korkea syntyvyys piti kuitenkin uusmaalaisen 42 000 asukkaan Nurmijärven kasvavana kuntana.

”Mediassa ja pääkaupunkiseudulla otettiin heti kaikki ilo irti, kun Nurmijärven kasvu kangerteli muutamana vuonna. Siellä ei katsottu isompaa kuvaa”, Siltanen sanoo.

”Uusimmat tilastot kertovat, että Nurmijärvi-ilmiö on edelleen voimissaan. Ihmiset hakevat täältä rauhaa ja luonnonläheisyyttä. Vanhemmat haluavat kasvattaa lapsensa turvallisessa ympäristössä. Nurmijärvellä voi laittaa hyvillä mielin lapsen fillaroimaan kouluun,” Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo.

Kokoomuksen entinen kansanedustaja Mäkelä siirtyi viime keväänä koti­kuntansa johtoon. Nurmijärvi menestyy hänen mukaansa taajamien palveluihin ja joukkoliikenteeseen satsaamalla. Siis samoilla lääkkeillä, joilla Järvenpää on saanut muuttovoittoa viime vuosina.

”Olemme tiivistäneet asumista kolmeen päätaajamaan: Klaukkalaan, Kirkonkylään ja Rajamäkeen, koska palvelujen keskittäminen on tärkeää täälläkin. Lupaamme, että joukkoliikenteen hinta ei nouse Nurmijärven ja Helsingin välillä seuraavaan kolmeen vuoteen”, Mäkelä sanoo.

Nurmijärven palvelutarjonnan kasvusta kertovat esimerkiksi Rajamäen uusi kauppakeskus Lähde ja Klaukkalan kulttuurikeskus Monikko. Nurmijärvi-ilmiön voimakkaimmat kasvun vuodet heijastuvat positiivisesti kunnan liikunta- ja kulttuuritarjontaan.

”Nurmijärvellä voi oikeastaan harrastaa kaikkea muuta liikuntaa paitsi mäkihyppyä. Konsertteja on tarjolla paljon ja myös ruokaravintoloiden määrä on lisääntynyt. Toiveissa olisi vielä viinibaari, koska ihmiset lähtevät helposti rientoihin kaupunkiin”, Mäkelä tuumii.

Kunnassa ollaan tyytyväisiä, että 2000-luvun alun jopa kolmen prosentin vuotuinen väestönkasvu on ohi. Palveluja voidaan nyt kehittää ilman kohtuutonta velkaantumista, koska jatkuvasti ei tarvitse rakentaa uusia kouluja ja päiväkoteja.

”Nurmijärven vuosittainen väestönkasvu on pysynyt ideaalina pidetyn 0,5–1 prosentin sisällä. Nuoret muuttavat täältä opiskelemaan noin 18-vuotiaana ja tänne muutetaan noin 28-vuotiaana perustamaan perhettä”, Mäkelä sanoo.

Nurmijärven kunnanvaltuustossa istuva Matti Vanhanen puhui voimakkaasti puutarhakaupunkien puolesta toimiessaan pääministerinä. Keskustan kansanedustaja uskoo yhä, että visio voi nousta uudelleen lentoon.

Vanhasen mukaan Nurmijärven kolmessa päätaajamassa asuvilla on kaikki olennaiset julkiset ja yksityiset palvelut pyörä- ja kävelymatkan päässä.

”Tämä parantaa valtavasti elämänlaatua. Nurmijärvellä toteutuu puutarhakaupungin idea parhaimmillaan.”

Vanhanen korostaa, että puutarha­kaupunki-mallissa päivittäin ja viikoittain tarvittavat palvelut ovat noin viiden minuutin automatkan ja viiden kilometrin sisällä.

”Suurin osa meidän maakuntakaupungeista, kirkonkylistä ja myös Uudenmaan keskikokoisista taajamista täyttää kriteerin aika hyvin. Puutarha­kaupungin vastakohta on nukkumalähiö, jossa on ehkä vain pieni elintarvikemyymälä, koska palvelut on tarkoitus hakea metroradan päästä.”

Muuttoliiketutkija Timo Aron mielestä Nurmijärvi-ilmiö on muuttunut 2010-luvulla Järvenpää-ilmiöksi. Järvenpää sai vuosina 2015–2017 muuttovoittoa muista kunnista peräti 1 500 ihmistä.

”Myös Nurmijärvi kasvaisi kohtuuttoman paljon, jos kunnan läpi kulkisi päärata, kuten Järvenpäässä. Tämä ei ole kilpailuasetelma, koska valtio satsaa rautateihin Suomessa vain tietyllä alueella”, Vanhanen muistuttaa.

Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, eikä se kaupungiksi haikailekaan. Mäkelän mukaan Nurmijärvi haluaa tietoisesti korostaa maalaiskunnan imagoa.

”Olemme maaseudulla, mikä tarkoittaa sitä, että Nurmijärvi on turvallinen ja yhteisöllinen paikka. Täällä voi mennä vielä lainaamaan naapurilta suolaa ja sokeria”, Mäkelä sanoo.

Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Kallepekka Toivonen (kesk.). Hän viljelee päätoimisesti kotitilaansa Vantaanjoen rannassa Kirkonkylässä.

Toivosen mukaan Nurmijärvellä on noin 200 maatilaa, joista lypsykarjaa tai lihakarjaa on enää vain kymmenessä. Tilojen pääpaino on viljan- ja kasvinviljelyssä.

Virkamiehet ovat Toivosen mielestä imeneet jo äidinmaidossaan ajattelun, jossa maaseutukyliin rakentaminen on tehty hyvin työlääksi ja hankalaksi.

”Tällä valtuustokaudella asenteet ovat vihdoin alkaneet muuttua. Olemme sitoutuneet Nurmijärvellä kylien elinvoimaisuuden kehittämiseen ja turvaamaan kyläkoulujen hengissä pysymisen. Se onnistuu vain helpottamalla ja joustavoittamalla kaikin tavoin ihmisten muuttamista kyliin.”

Vaikka kaupungistuminen on mega­trendi, Vanhasen mukaan on tärkeää huomata, että kaikki eivät ajattele koskaan samalla tavalla.

Keskustan kansanedustaja asuu 1 300 asukkaan maalaiskylässä Lepsämässä, jossa hän nauttii omasta rauhasta, luonnossa liikkumisesta ja nikkaroinnista.

”Ihmisten kiinnostuksenkohteet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Kun katselen Facebook-kaverieni päivityksiä ympäri Suomea, tavattoman moni haluaa esimerkiksi hakata klapeja, tehdä metsätöitä ja käydä verkoilla”, Vanhanen sanoo.

Tulevaisuudessa Aleksis Kivestä ja Rajamäen viinatehtaasta tunnettu maalaismainen Nurmijärvi voi saada myös kansainvälistä huomiota.

”Warner on tekemässä Nurmijärvelle sijoittuvaa draamasarjaa, jonka kuvaukset alkavat keväällä. Kyseessä on fiktiivinen urbaani maalaiskomedia, joka lisää toivottavasti kunnan näkyvyyttä”, Mäkelä paljastaa.

Nurmijärven kunnan väkiluku on lähes 43 000 asukasta. Suomen suurin maalaiskunta, kaikista kunnista ja kaupungeista asukasluvultaan 26:nneksi suurin.

Kolme neljäsosaa Nurmijärven asukkaista asuu taajamissa, joista suurimmat ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Kunnassa asuu paljon lapsiperheitä ja noin neljännes asukkaista on alle 15-vuotiaita.

Klaukkalassa asuu reilut 17 300 kuntalaista, kirkonkylässä asukkaita on reilut 8 000 ja Rajamäellä noin 7 600.

Nurmijärven väestö on kasvanut kahdessa vuosikymmenessä 36,5 prosenttia, mikä on 9:nneksi eniten koko maassa. Uudellamaalla vain Espoo (38,9 prosenttia) ja Kirkkonummi (38,4 prosenttia) ovat kasvaneet enemmän.

Nurmijärven vuosittainen väestönkasvu perustui 1980- ja 1990-luvuilla sekä 2000-luvun alussa muuttovoittoon. 2010-luvulla väestönkasvu on perustunut ennen kaikkea syntyneiden enemmistöön.

Nurmijärven muuttovoitto tulee pääkaupunkiseudulta. Sen sijaan pääkaupunkiseudun kehyskuntiin ja muualle Suomeen muutetaan Nurmijärveltä enemmän kuin sieltä muutetaan Nurmijärvelle.

Työllisyysaste (78,8 %) ja työttömyysaste (5,4 %) ovat koko maan huipputasoa.

Nurmijärven väestö on hyvin toimeentulevaa, palkansaajien keskimääräiset tulot (3620 e/kk) ovat maan 6. korkeimmat.

Nurmijärvellä asutaan pääkaupunkiseutuun ja KUUMA-seudun kaupunkeihin verrattuna varsin väljästi (lähes 100 m²/asuntokunta).

Asuminen on pientalovaltaista (68 %), kerrostaloasukkaita on 15 %. Omistusasunnossa asuminen (83,5 %) on selvästi yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla (55 %) tai muissa KUUMA-seudun kunnissa (76 %).

Helsingin seutukunnan kunnista maatalousalueiden osuus kokonaispinta-alasta on kaikkein suurin Nurmijärvellä (32,7 %)

Lähde: Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto.