HS: Asiantuntijat kertovat, miksi liikenteessä kuolleita ilveksiä ei kaupata kotikokkaajille
Karhu- ja hirvihuutokauppoja järjestetään ajoittain. Lisäksi esimerkiksi ilves on mahdollinen kauppakohde.
Toistaiseksi ilves ei ole suomalaisia kiinnostava myyntiartikkeli. Kuva: Markku VuorikariLiikenteessä kuolleita suurpetoja voisi periaatteessa huutokaupata nykyistä enemmän, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Onnettomuudessa kuollut tai sen seurauksena lopetettu rauhoitettu petoeläin on valtion omaisuutta. Huutokaupan voitot tilitetään valtiolle. Poliisi järjestää kaupan tämän lisäksi myös siitä syystä, että onnettomuuden sattuessa poliisi hälytetään usein ensimmäisenä paikalle.
Hirvikolareissa menehtyneiden hirvien huutokauppauksen järjestää yleensä paikallinen riistanhoitoyhdistys.
Helsingin Sanomien mukaan onnettomuuksissa kuolleista pedoista voitaisiin periaatteessa huutokaupata esimerkiksi ilvestä. Ilveksen lihaa syödäänkin Suomea yleisemmin etelänaapurissa Virossa, toteaa Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Ere Grenfors. Lisäksi ilveksen turkki on näyttävä.
Toistaiseksi ilves ei kuitenkaan ole suomalaisia kiinnostava myyntiartikkeli. Lähitulevaisuudessa onkin turha odottaa ilveshuutokauppoja, sanoo Suomen riistakeskuksen apulaisjohtaja Jari Pigg.
”Pääsääntöisesti kaadetuista ilveksistä hyödynnetään turkki ja kallo, ja aika moni päätyy täytettäväksi. ”, Ere Grenfors kertoo.
Petolihaan liittyy myös riskejä. Pieni osa ilveksistä ja muista petoeläimistä nimittäin kantaa trikiiniä, joka on ihmiselle hengenvaarallinen loinen. Myös rabies on mahdollinen.
Todella harvoin tällaiset taudit voivat heikentää eläintä niin, että se joutuu kolariin. Siksi liikenteessä kuolleet pedot tulisi lähettää tutkittavaksi Eviran Oulun toimipisteeseen.
Käytännössä kokonaisen suurpedon lähettäminen Ouluun on kuitenkin hankalaa. Siksi Eviran kanta on, että kunhan trikiinitarkastus on tehty, eläimen omistaja eli valtio saa myydä eläimen lihan suoraan loppukuluttajalle.
"Toki hygienia ja lämpötilanhallinta on otettava huomioon. Yleensä eläimen vammat ovat niin suuret ja sisäistä verenvuotoa on niin paljon, ettei eläintä voida hyödyntää”, Eviran mikrobiologisen elintarviketurvallisuusyksikön ylitarkastaja Marjo Ruusunen sanoo lehdelle.
Vaikka kaikki muu olisi kunnossa, eläimen syömistä voi Grenforsin mukaan estää hienovarainen vaisto.
"Karhu on pääosin kasvissyöjä, ja kasvinsyöjän liha on ehkä siten mielletty puhtaaksi ja jopa herkulliseksi. Ilves taas ajatellaan leimallisesti kissapedoksi ja lihansyöjäksi. Ehkä puhdasta lihansyöjää ei ajatella ruokalihana", Grenfors toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
