Metsästäjien ja riistantutkimuksen yhteistyö jatkuu Luonnonvarakeskuksessa

Karhun kanta-arvion laatiminen tehdään vuosittain samoilla periaatteilla, eikä siihen vaikuta muussa tutkimuksessa tehdyt ratkaisut, Eero Helle ja Vesa Ruusila kirjoittavat. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Antti Tarkkala kommentoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) ja metsästäjien välistä yhteistyötä ja luottamusta suurpetokantojen arvioinnissa (MT 30.7.). Kirjoitus antaa puutteellisen kuvan tutkimuksen roolista riistakantojen säätelyssä, ja esitettyjä väitteitä onkin syytä tarkentaa.

Rktl tuottaa tietoa suurpetokannoista ja niiden muutoksista maa- ja metsätalousministeriölle (MMM). Petovahingoista aiheutuvat korvaukset MMM maksaa omalta momentiltaan, eivätkä nämä varat ole sidoksissa tutkimuksen resursseihin.

Päätöksiä pyyntilupien määrästä tai suurpetopolitiikan tavoitteista Rktl ei tee. Vastaava hallinnon avoimuuteen ja päätöksentekijän jääviyteen liittyvä käytäntö on yleinen myös muilla yhteiskunnan alueilla.

Viranomaispäätöksen keskeisenä perusteena olevan tutkimustiedon tuottaa muu taho kuin päätöksentekijä itse tai omaa toimintaansa edistävä harrastajataho.

Suurpetohavaintojen keruun tärkeintä välinettä, Tassu-järjestelmää on viime vuosina uudistettu. Tassun tuottamaan aineistoon perustuvia ilveksen ja karhun metsästyksen verotusmalleja MMM on käyttänyt osana pyyntilupapäätöstensä perusteluita.

Molemmilla lajeilla suurpetoyhdyshenkilöverkoston tallentamat pentuehavainnot ovat tärkein osa kannanarvioinnin aineistoa. Suuresta havaintomäärästä eri pentueet tunnistetaan toisistaan lajikohtaisten kriteerien perusteella.

Kaikkien Tassuun tallennettujen pentuehavaintojen lisäksi kannanarvioinnissa hyödynnetään myös muuta tietoa esimerkiksi naaraiden elinpiirin koosta, liikkuvuudesta ja lisääntymistehokkuudesta.

Alueelliset kanta-arviot eivät muodostu yksittäisistä havainnoista summaamalla, ja hallinnollisten alueiden rajoilla liikkuvat pentueet kirjataan vain yhdelle alueelle kuuluviksi.

Kanta-arvion laatiminen tehdään vuosittain samoilla periaatteilla, eikä siihen vaikuta muussa tutkimuksessa tehdyt ratkaisut. Tarkkalan viittaama yhteys karhupannoitusten lopettamisen ja Keski-Suomen karhukanta-arvion välillä on täysin perusteeton.

Tarkkala korostaa metsästäjien epäluottamusta Rktl:n kanta-arvioita kohtaan. Luottamuspulaa koetaan erityisesti silloin, kun paikallisten havaintojen ja alueen kanta-arvioiden koetaan poikkeavan toisistaan.

Rktl:n ja metsästäjien yhdessä tekemien suurpetolaskentojen lopputulemana on kuitenkin ollut hyvä yhteisymmärrys alueen kannan koosta. Viime vuonna perustettu Suomen Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen ja Rktl:n riistalaskentoja koordinoiva työryhmä pyrkii kehittämään tätä yhteistä tekemistä.

Viranomaistahoista koostuvan Julkisen riistakonsernin strategiassa avoin ja aktiivinen toimintatapa sidosryhmien kanssa on avainasemassa. Metsästäjien, metsästäjäjärjestöjen, hallinnon ja tutkimuksen välistä yhteistyötä tullaan jatkamaan ja kehittämään myös uudessa Luonnonvarakeskuksessa, johon Rktl yhdistyy 2015 alussa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Metsäntutkimuslaitos Metlan ja MMM:n tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotannon kanssa.

Eero Helle

Ylijohtaja

Vesa Ruusila

Tutkimusjohtaja

Riista- ja kalatalouden

tutkimuslaitos

Avaa artikkelin PDF