Lähes koko villisikalauma ammuttiin Mikkelissä – karkasivat rajan yli perunapellolta

Kuvan villisiat eivät liity tapaukseen. Kuva: Lari Lievonen

Metsästäjät ampuivat seitsemän villisian lauman Mikkelissä viime lokakuun lopulla hirvijahdin aikaan.

Kangasniemen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Seppo Laitinen kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että villisikojen kaadossa oli mukana metsästäjiä sekä Kangasniemeltä että Mikkelistä.

"Ei tämä ole yhden seuran touhua, vaan yhdessä nämä hoidetaan pois", Laitinen korostaa.

Tuona lokakuisena iltana Kangasniemellä oli suunniteltu villisikajahtia, kun lauma oli nähty Kangasniemen puolella olevalla perunapellolla. Laitisen luonnehdinnan mukaan villisiat olivat tuolloin "perunannostopuuhissa". Yön aikana villisiat siirtyivät Läsäkosken kautta Mikkelin puolelle, missä seitsemän niistä kohtasi loppunsa. Yksi kahdeksan sian laumasta pääsi karkuun.

Kangasniemen ja Mikkelin seudulla liikkuu Laitisen mukaan villisikalaumoja vain satunnaisesti. Kaikkiaan villisikoja on seudulla ammuttu hänen arvionsa mukaan viime syksystä lähtien toistakymmentä kappaletta. Yleisimmin villisikoja ammutaan toiminnanohjaajan mukaan vain yksi tai kaksi kerrallaan. Vastaavanlainen tilanne sattui viimeksi pari vuotta sitten. Tuolloin ammuttiin Laitisen mukaan yli 15 villisikaa.

Suomen metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari kertoo, että Metsästäjäliitto saa villisikalaumojen ampumisesta ilmoituksia jonkin verran. Tarkkoja tietoja kokonaisten laumojen ampumisesta ei kuitenkaan liitolla ole. Siitari kuitenkin huomauttaa, että usein villisiat otetaan pois päiviltään joko yksittäin tai pienempinä laumoina. Laumoissa voi tällöin olla esimerkiksi emo sekä sen porsaat.

Koska villisiat liikkuvat usein laajoilla alueilla, Siitari suosittelee, että eläimiä ammuttaisiin useamman metsästysseuran yhteistyönä.

Villisikojen tappamiseen on kannustettu lähes ylintä valtiojohtoa myöten. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) antoi viime lokakuussa ohjeeksi, että villisika on ammuttava tarvittaessa.

Villisikapyynnin taustalla on pelko siitä, että villisiat levittäisivät afrikkalaisen sikaruton (ASF) suomalaisiin tuotantoeläimiin. Vaarallista ja erittäin herkästi tarttuvaa tautia on tavattu Suomen lähialueilla. Suomi on kuitenkin pysynyt taudista puhtaana.