Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Eduskunnan kanslian turvallisuusosastolla työskennellyttä henkilöä epäillään tietosuojarikoksesta – KRP:n mukaan yli tuhannen ihmisen henkilötietoja on tallennettu lainvastaisesti

    Eräs syy selittää sen, ettei kansanedustajia ole epäiltyjen rikosten uhreina lainkaan, vaikka tietosuojarikoksia luonnehditaan vakaviksi ja todetaan rikosepäilyjen liittyvän suoraan epäillyn virkatehtävien hoitamiseen.
    Hallitukselle esitettiin epäluottamusta sosiaali- ja terveyspalveluiden takia.
    Hallitukselle esitettiin epäluottamusta sosiaali- ja terveyspalveluiden takia. Kuva: LEHTIKUVA / VESA MOILANEN.

    Keskusrikospoliisi (KRP) epäilee, että yli tuhat ihmistä on joutunut tietosuojaloukkauksen kohteeksi tapauksessa, jossa eduskunnan viranhaltijaa epäillään turvallisuusselvitysasiakirjoihin liittyvistä väärinkäytöksistä. KRP:n mukaan ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että väärin säilytettyjä tietoja olisi käytetty rikolliseen tai muuhun vahingolliseen toimintaan.

    Rikoksesta epäillyn naisen epäillään tallentaneen ja säilyttäneen turvallisuusselvityksissä käytettäviä henkilötietoja lainvastaisesti. Epäiltyjen rikosten ajankohta on vuodesta 2017 tammikuuhun 2023.

    Epäillyn rikoksen uhrien suuri määrä johtuu poliisin mukaan siitä, että tekovuosina eduskunnassa työskenteli laaja joukko virkamiehiä, rakennusurakoitsijoita ja aliurakoitsijoita. Heille kaikille on tehty turvallisuusselvitykset.

    "Tässä vaiheessa poliisi keskittyy asianomistajien tavoittamiseen sekä heidän vaatimustensa selvittämiseen. Esitutkinnan ennakoidaan valmistuvan kevään aikana, kertoo tutkinnanjohtaja”, rikostarkastaja Tomi Taskila KRP:n tiedotteessa.

    Kansanedustajille ei tehdä turvallisuusselvityksiä, joten heidän ei epäillä joutuneen rikoksen uhreiksi.

    Epäilty on työskennellyt eduskunnan kanslian turvallisuusosastolla. Hänet on pidätetty virantoimituksesta rikostutkinnan ajaksi.

    Eduskunnan tiedotteen mukaan häntä epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tietosuojarikoksesta. Epäillyt rikokset tulivat esille sisäisessä tarkastuksessa.

    "Kyse on eduskunnan hakemuksesta tehdyistä turvallisuusselvityksistä”, sanoo eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari STT:lle.

    Pelttarin mukaan keskusrikospoliisi on aloittanut tapauksen esitutkinnan viime vuonna. Tarkempaa ajankohtaa hän ei kerro. Päätös virantoimituksesta pidättämisestä tehtiin Pelttarin mukaan tänään maanantaina.

    Pelttari ei kerro, miten pitkään rikoksista epäilty on ollut eduskunnan palveluksessa.

    Virantoimituksesta pidättämistä koskevassa eduskunnan kanslian muistiossa epäiltyjä rikoksia luonnehditaan vakaviksi ja todetaan rikosepäilyjen liittyvän suoraan epäillyn virkatehtävien hoitamiseen.

    "(Epäilty) on toiminut eduskunnan kanslian turvallisuusosastolla ja hänen tehtäviinsä on kuulunut mm. arkaluontoisten ja salassa pidettävien tietojen käsittely. Hänen paluunsa niihin tai muihin turvallisuusosaston tehtäviin, tai mikäli hänellä olisi eduskunnassa työskentelyn edellyttämä mahdollisuus liikkua eduskunnan tiloissa ja mahdollisuus päästä eduskunnan tietojärjestelmiin, vaarantaisi eduskunnan toiminnan edellytyksiä”, muistiossa todetaan.

    Suojelupoliisi (supo) kertoo kotisivuillaan, että turvallisuusselvityksen tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta olennaisten tietojen päätyminen vääriin käsiin. Selvityksiä laaditaan vain laissa määriteltyihin tehtäviin.

    Turvallisuusselvityksessä tarkastellaan esimerkiksi sitä, onko ihminen syyllistynyt rikoksiin tai onko hänellä taloudellisia vaikeuksia, jotka voisivat altistaa hänet painostukselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle.

    Ministeriöt, eduskunta, tasavallan presidentin kanslia sekä useat virastot ovat suojelupoliisin pysyviä turvallisuusselvitysasiakkaita. Niiden henkilöstöstä tehdään turvallisuusselvitys pääsääntöisesti aina rekrytoinnin yhteydessä. Turvallisuusselvitys tehdään esimerkiksi ministerien erityisavustajille ja kansanedustajien avustajille.