Ministeri Mattila ajaa apteekkeihin vain maltillista muutosta
Apteekkien määrä kasvaa, mutta lääkkeiden valikoima marketeissa ei.
Näin muodostuu pillerin hinta.Taksien ja kauppojen aukiolojen vapauduttua myös apteekkien toimintaan on ounasteltu muutoksia. On puhuttu Buranasta ruokakaupassa ja hintakilpailusta lääkkeissä.
Hallitus on tekemässä kahta lääkelain muutosta, mutta lopputulos näyttää kuitenkin kaikkea muuta kuin mullistavalta.
”Toistaiseksi jatketaan maltillisella linjalla”, hallituksessa apteekkiasioista vastaava sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) sanoo MT:lle.
Se tarkoittaa lähinnä apteekkien määrän lisäystä, sillä Mattilan mukaan isomman väestönkasvun alueilla, kuten Helsingissä, on tarvetta nykyistä tiheämmälle apteekkiverkolle.
Syrjäseutujen tilanne ei muutu, eikä apteekkari saa jatkossakaan päättää mielensä mukaan, missä haluaa apteekkiaan pitää, Mattila sanoo. Luvista päättää edelleen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Eduskunnan käsittelyssä on jo lääkelain muutosesitys, joka lisäisi apteekkitoimipisteiden lukumäärää helpottamalla lupien saamista sekä sallisi sivuapteekit terveydenhuollon toimipisteiden yhteyteen ja lääkevarastot palveluasumisen yksiköihin.
Toinen esitys palasi vasta lausuntokierrokselta, ja matkaa ruuhkaiseen sote-valiokuntaan. Sen ajatus on joko päästää rajattu joukko itsehoitolääkkeitä päivittäistavarakauppaan tai vaihtoehtona sallia apteekille palvelupisteen perustamisen esimerkiksi kaupan sisään.
”Näiden ehdotusten osalta keskustelu ja kritiikki on ollut kovinta”, Mattila sanoo.
Esitys korottaisi myös apteekkiveroa, sallisi itsehoitolääkkeiden hintakilpailun ja poistaisi apteekin tarjoamat terveyspalvelut apteekkiveron piiristä.
Muutokset perustuvat hallituksen apteekkityöryhmän linjauksiin keväältä 2017.
Ministerin ”maltillinen linja” tarkoittanee sitä, että tässä vaiheessa lisätään vain apteekkilupia. Palvelupisteitä ei tulisi, eikä itsehoitolääkkeiden tarjonta ruokakaupassa lavenisi, joten esimerkiksi särkylääkkeet pysyisivät pois maitokaupan hyllyltä.
”Mutta esimerkiksi ajatus siitä, että terveyskeskuksessa olisi apteekki, josta saisi samantien lääkkeet lapsen korvasärkyyn, kuulostaa hyvältä. Siihen taas liittyy sote-uudistus, jonka lopputulos olisi myös hyvä nähdä ennen päätöksiä”, Mattila pohtii.
Myös esimerkiksi palveluasuntoloissa voisi alkaa pitää lääkevarastoa.
Hallituksen ajatuksena oli myös sallia hintakilpailu itsehoitolääkkeissä apteekkien katteista tinkien. Mattilan mukaan reseptilääkkeillä säilyisi kuitenkin nykyinen hinnanmuodostus eli hintakilpailua ei niihin ole tulossa. Hänestä se on syrjäseutujen etu, sillä hintakilpailu toimisi luultavasti huonommin vähäväkisillä alueilla.
Myös nykyisin kaikki lääkkeet maksavat saman verran kaikissa apteekeissa.
Ministeri on tietoinen siitä, että hallituksessa kokoomuksen ja keskustan piirissä saatetaan kaivata laajempaa uudistusta.
”Aina on erilaisia näkemyksiä ja niitä sitten sovitetaan yhteen.”
Näkyvän avauksen apteekkikeskusteluun teki alkuvuodesta 2017 kansanedustaja Antero Vartia (vihr.), joka esitti lakialoitteessaan, että apteekkien määrän sääntelystä luovuttaisiin ja hintasääntelyssäkin siirryttäisiin enimmäishintoihin. Hän perusteli esitystään 100 miljoonan euron kustannussäästöillä.
Myös kilpailu- ja kuluttajavirasto on kannattanut apteekkien lukumäärän lisäämistä.
Lääkäriliitto ja Apteekkariliitto pitävät kiinni sääntelystä ja painottavat lääkemyyntiin liittyvän neuvonnan tärkeyttä.
Apteekkariliiton mielestä apteekkeja tulisi kehittää osana terveydenhuoltoa.
”Terveydenhuollon painotukset ovat siirtymässä laitoshoidosta avohoitoon, mikä tulee kasvattamaan apteekkien roolia terveydenhuollossa”, toimitusjohtaja Merja Hirvonen sanoo. Apteekki on monille jo nyt lähin terveyspalvelu ja apteekkien itsehoitoneuvonta säästää miljardi euroa perusterveydenhuollon kuluja, hän perustelee.
Liitto on valmis lisäämään apteekkilupia ja palvelupisteitä ja kokeilemaan hintakilpailua itsehoitolääkkeissä, mutta ei päästäisi lääkkeitä maitokauppoihin eikä luopuisi alueellisesta ohjauksesta.
Suomen järjestelmää on arvosteltu kalliiksi kuluttajille. Ruotsissa apteekit vapautettiin kilpailulle vuonna 2009, ja liikevoitto on reilut kolme ja Suomessa lähes seitsemän prosenttia.
Hirvosen mukaan voitto verojen jälkeen on kuitenkin samansuuruinen, sillä Suomessa apteekit ovat toiminimiyrityksiä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
