Caruna sijoittaa keräämänsä 36,5 miljoonan ylimääräisen tuoton verkkoon

Caruna Oy:n verkonparannusinvestoinnit vuonna 2015 olivat 159 miljoonaa euroa. Kuva: Jussi Nukari

Verkkoyhtiö Caruna keräsi valvontajaksolla 2012–2015 ylimääräistä tuottoa 36,5 miljoonaa euroa. Sähkömarkkinalaki sallii verkkoyhtiöille seitsemän prosentin tuoton verkkoon investoidusta pääomasta.

Laskennan perustana on Energiaviraston valvontamallissa määritelty verkon arvo, eivät verkkoyhtiöitten toteutuneet investointikustannukset.

Ylimääräinen tuotto on huomioitava seuraavan valvontakauden kuluessa joko alentamalla siirtomaksuja tai investoimalla pääoma verkkoon.

Tasausta ei voi säilyttää seuraavan valvontakauden yli odottamaan myöhäisemmässä tulevaisuudessa toteutettavia investointeja.

Myös tuoton alijäämä huomioidaan seuraavalla valvontakaudella.

Carunan asiakkuusjohtajan Katriina Kalavaisen mukaan kuluvalle valvontajaksolle 2016–2019 hyvitettävää jäi 22,3 miljoonaa euroa, koska jaksolla 2008–2011 siirrosta kerätty tuotto oli ollut alijäämäinen.

Hyvitystä ei toteuteta siirtomaksuja alentamalla vaan investoimalla ylijäämä verkkoon. Kalavaisen mukaan kuluvan valvontakauden tulos tulee olemaan raskaan investointiohjelman takia alijäämäinen kauden lopussa, vaikka siirtomaksuja korotettiin tuntuvasti kuluvan valvontakauden alussa.

Kuluttaja-asiamiehen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan asiakkaiden saama määrä­aikainen perusmaksualennus poistuu maaliskuun alusta.

Vuoden 2017 kuluessa siirto­maksuja ei koroteta, sitä myöhempää tulevaisuutta Kalavainen ei arvioi.

Caruna Oy:n verkonparannusinvestoinnit vuonna 2015 olivat 159 miljoonaa euroa. Investoinnit koostuvat johto­katujen kunnossapidosta, verkon älykkyyden parantamisesta ja valtaosin johtojen maakaapeloinnista.

Vuoden 2015 lopulla maakaapelointiaste oli 33 prosenttia.

Kalavainen ei arvioi lopullista maakaapelointiastetta mutta kertoo työtä riittävän vielä noin kymmeneksi vuodeksi. Koko verkkoa ei kuitenkaan olla kaivamassa maahan.

Toimiala haluaisi siirtyä tulevaisuudessa konseptiin, jossa siirtohinnoittelu perustuisi kokonaan rakennetun yhteyden laatuun eikä siirretyn sähkön määrään.

Hinnoittelumallista riippumatta asiakkaiden maksama lasku perustuu jatkossakin Energiaviraston sallimaan tuottoon, joka kytkeytyy verkon arvoon.

Toimitusvarmuuslain mukaan vuonna 2028 sähkökatkosten on rajoituttava kaupungeissa kuuteen tuntiin, haja-asutusalueilla 36 tuntiin.

Tavoite edellyttää säävarmaa verkkoa, jonka rakentamisen kustannukset tulevat näkymään myös siirtohinnoissa.