Suomen ainoa vaippatehdashimoitsee kasvua idästä
TAMMISAARI (MT)
Kun kuluttaja tutkii kaupassa lastenvaippahyllyä ja etsii kertakäyttövaippoja, tarjolla on joukko kansainvälisiä brändejä ja yksi kotimainen vaihtoehto.
Pampers ja Libero pitävät tiukasti vaippamarkkinoiden johtopaikkaa. Niiden yhteenlasketun markkinaosuuden arvioidaan olevan nykyään jopa noin 80 prosenttia. Sitten tulee suomalainen Muumi-vaippa.
”Meidän markkinaosuutemme on nyt noin 6–7 prosenttia ja se on kasvussa”, arvioi Muumi-vaippaa valmistavan Delipapin myynti- ja markkinointijohtaja Katarina Hanell.
Suurin kasvupotentiaali piilee Hanellin mukaan idässä. Yrityksen liikevaihdosta jo 35 prosenttia menee vientiin. Viennin osuus kasvaa vauhdilla.
”Meiltä menee jo nyt konteittain tavaraa Venäjälle ja Koreaan. Ensimmäiset kontit ovat juuri matkalla Kiinaan.”
Delipap on hoksannut oman kilpailukykytekijänsä – laadun ja ympäristövastuun.
”Meidän ei kannata kisata bulkkituotannossa. Jos saamme oman pienen osuutemme yläkvartaalin markkinoista, se on meidän mahdollisuutemme.”
”Emme me halua vallata puolia markkinoista. Tavoitteemme on 15 prosenttia eli ne, jotka tiedostavat ostavansa kotimaista ja hiukan ekologisempaa kuin mitä muilla on tarjolla.”
Markkinaosuuden kasvattaminen on perheyritykselle suuri haaste. Jo kaupan hyllyyn pääsy on oma taiteenlajinsa.
Vaipat ostetaan lähes poikkeuksetta samalla reissulla ruokaostosten kanssa. Tärkein paikka päästä esille on siis ruokakaupan vaippahylly.
”Suomen päivittäistavarakauppa on hyvin keskittynyttä. Vaippojen ostoista päättää muutama henkilö, ostajat Keskolla, Inexillä ja isoissa halpahalleissa. Heillä on suuri valta.”
S-ryhmän kaupoissa vaipat eivät ole kampanjatuotteita. Sen sijaan Kesko on antanut Muumi-vaipoille mahdollisuuksia päästä kampanjatuotteina esille.
”Valitettavasti vaipoista on tullut sisäänheittotuotteita. Kun vielä reilu kymmenen vuotta sitten vaippapaketti maksoi 100 markkaa, tänä päivänä se myydään alle 10 eurolla.”
Hanell laskee, että samaan aikaan vaippojen raaka-ainehinnat ovat nousseet 40–50 prosenttia.
”Yhtälö on todella hankala. Vaippa on tuotteena kuluttajalle halvempi kuin ennen, mutta tuotannon kulut ovat entistä suuremmat. Kate on pienentynyt niin pieneksi, että kehitykseen, markkinointiin ja myyntiin ei enää juuri ole varaa.”
”Pitää olla nokkela. Etenkin sosiaalisen median mahdollisuudet on otettava tutkintaan. Tärkeintä meidän tuotteemme myynnissä on päästä perheiden ja etenkin äitien kanssa kosketuksiin.”
Vaipat ovat kuitenkin samanlainen tuote kuin vauvanruoka. Joka vuosi syntyy noin 60 000 vauvaa, joiden perheille tuote pitää myydä.
”Tämä on sekä haaste että mahdollisuus. Pitää onnistua yhä uudelleen ja uudelleen.”
Kertavaippojen ikuinen rasite on jätteen määrä. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia vaippavuoresta ja siitä, miten jätettä voisi vähentää.
Delipapilla asiaa on pohdittu kautta aikojen. Yritys on jo kehittänyt terveyssiteen, joka on täysin kompostoituva. Sama tavoite on lastenvaippapuolella.
”Meillä on tavoitteena kehittää biohajoava vaippa. Haasteena on imukyky”, pohtii tuotantopäällikkö Juho Kannisto.
Imuaineena vaipoissa käytetään sellua ja kemiallista raetta, superabsorbenttiä. Sellu on puhdas luonnontuote, superabsorbenttirae sen sijaan ei maadu luonnossa.
”Yhtälö on hankala. Mitä enemmän raetta, sen ohuemmaksi vaipan saa. Mitä enemmän sellua, sen paksumpi vaippa. Kuluttaja haluaa mahdollisimman ohuen vaipan, mutta sen pitäisi olla myös ekologinen.”
Vaikka ekologisuus nousee juhlapuhetasolla tärkeimmäksi ominaisuudeksi, kaupan hyllyltä poimitaan matkaan ohuempi vaippavaihtoehto. ”Meidän vaippamme on tälläkin hetkellä noin 50-prosenttisesti biohajoava. Jos se nyt vähän lohduttaa.”
Jos vaippavalmistaja saisi päättää, Suomessa kehitettäisiin vauhdilla polttolaitoksia, joihin vaippajäte kelpaisi energiaksi.
”Vaippa on täynnä energiaa. Ainakin meidän tuotteissamme käytetään vain klooritonta selluloosaa, mistä ei poltettaessa muodostu happosateita”, Kannisto tietää.
Tällä hetkellä jätteenkeräyksen energiajakeeseen ei kuitenkaan kelpuuteta vaippajätettä.
”Ne eivät halua sinne kakkaa ja pissaa”, tiivistää Katarina Hanell.
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
